Työmarkkinat
2.5.2019 11:33 ・ Päivitetty: 2.5.2019 11:33
STTK:lta viesti hallitukselle: Ei riitä, että nuorten koulutusta kehitetään – aikuiskoulutuksen osallistumisaste nostettava 60 prosenttiin
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK muistuttaa, että jatkuvan osaamisen kehittäminen on seuraavan hallituksen merkittävimpiä tehtäviä.
– Tulevaisuuden työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin ei kyetä vastaamaan vain nuorisoikäluokille suunnattua koulutusta kehittämällä, vaan panostuksia osaamiseen tarvitaan läpi työuran.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä jätti tänään esityksensä jatkuvan oppimisen kannalta keskeisistä ja välittömästi käynnistettävistä toimista.
STTK pitää tärkeänä, että tuleva hallitus tarkastelee toimia, joilla nostetaan aikuiskoulutuksen osallistumisaste 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Työn ja opintojen joustavan yhdistämisen edistämiseksi tulisi toteuttaa aikuiskoulutustuen uudistus työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisen esityksen pohjalta.
Järjestä odottaa, että seuraava hallitus selvittää työikäisten osaamiskartoitusten käyttöönottoa.
– Tarvitaan uusia toimintamalleja, joilla edistetään muun muassa työelämässä heikoimmassa asemassa olevien kouluttautumista, asiantuntija Riina Nousiainen toteaa tiedotteessa.
Hän toivoo, että työelämässä tai muuten koulutuksen ulkopuolella hankittu osaaminen tulisi paremmin näkyväksi. Se auttaisi myös koulutuksen tarjoajia kohdentamaan palveluita täsmällisemmin työelämän tarpeisiin.
Lisää aiheesta
Noin puolet työikäisistä osallistuu aikuiskoulutukseen.
– Yksilöiden ja työpaikkojen tarpeisiin tarvitaan uusia ohjauksen muotoja, joilla edistetään suunnitelmallista osaamisen kehittämistä ja huomioidaan myös pitkän aikavälin kehittämistarpeet.
STTK korostaa, että osaamisen kehittäminen on keskeinen keino parantaa työllisyyttä.
– Uudet syntyvät ammatit edellyttävät aiempaa korkeampaa osaamista, ja samaan aikaan vaatimustaso nykyisissä työtehtävissä kasvaa. Erityisesti työelämän rakennemuutoksissa on pystyttävä nykyistä paremmin ennakoimaan vaikutuksia osaamistarpeisiin. Kokeilujen tai pilottien avulla on selvitettävä, millaiset rahoituksen ja ohjauksen ratkaisut parhaiten tukevat jatkuvan oppimisen tavoitteita.
Noin puolet työikäisistä osallistuu Suomessa aikuiskoulutukseen, mutta mahdollisuudet osallistua koulutukseen vaihtelevat suuresti. OECD on kehittänyt työkalun, jolla se arvioi ja vertailee aikuiskoulutuksen toteutumista eri maissa.
– Suomi sijoittuu useilla osa-alueilla lähelle kansainvälistä keskiarvoa. Heikoimmin menestymme koulutuksen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kuvaavilla mittareilla, Nousiainen sanoo.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.