Korona-aikana tehdyt lomautukset näkyvät luottamusmiesten työssä selvästi, ja aikaa lomautuksista käytyihin neuvotteluihin on kulunut aiempaa enemmän. Neuvottelut irtisanomisista eivät sen sijaan ole lisääntyneet, STTK tiedottaa.

Tiedot käyvät ilmi STTK:n Henkilöstön edustaja (HED) -barometrista, jolla seurataan jäsenliittojen henkilöstön edustajien arkea joka toinen vuosi. Seitsemännen kerran toteutettuun barometriin vastasi helmikuussa 1 512 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua.

Vajaa puolet kyselyyn vastanneista työskentelee julkisella ja yli puolet yksityisellä sektorilla. Reilu puolet (59 %) toimii työpaikalla, jolla on alle 250 työntekijää.

– Henkilöstön edustajat ovat edelleen henkilöstön etujen valvojia sanan perinteisessä merkityksessä, Auvinen sanoo tiedotteessa.

Vaikeimpina paikallisesti sovittavina asioina pidetään palkkaukseen ja erilaisiin rahallisiin korvauksiin liittyviä asioita. Myös lomautuksista ja irtisanomisista, työsuhteen muodosta sekä työajoista neuvotteleminen koetaan hankalaksi.

– Helpoimmin paikallisesti sovittavia asioita ovat erilaisiin vapaisiin liittyvät asiat.

Henkilöstön edustajat tekevät yhteistyötä monien tahojen kanssa. Parhaiten yhteistyö toimii oman liiton sekä oman työpaikan toisten henkilöstön edustajien, esimiesten ja henkilöstöjohdon kanssa.

– Eniten kehitettävää on yhteistyössä työpaikan ylimmän johdon kanssa. Yhteistyö työnantajan kanssa on silti viime vuosina hieman parantunut. Erilaisten tietojen saanti työnantajalta takkuaa kuitenkin edelleen pahasti, Auvinen sanoo.

Henkilöstön edustajien panostus työhyvinvointiasioihin on varsinkin luottamusmiehillä hieman laskenut vuodesta 2019. Eniten he keskittyvät työyhteisön sisäisten ristiriitojen selvittämiseen ja työuupumuksen ehkäisyyn. Työsuojeluvaltuutetut puolestaan satsaavat selvästi eniten työn vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointiin.

Suurimmat puutteet korona-ajan etätyössä liittyvät vastaajien mielestä etätyöpisteen työergonomiaan ja toimistolaitteisiin.

Etätyötä tekevän työtapaturmiin liittyvä lakisääteinen vakuutusturva ei ole yhtä kattava kuin työpaikalla työtä tekevän vakuutusturva. Pakollisen vakuutuksen lisäksi työtapaturma- ja ammattitautilaissa säännellään vapaaehtoisesta vapaa-ajan vakuutuksesta, jonka työnantaja voi halutessaan ottaa työntekijöilleen.

– Huolestuttavaa on, että vain vajaalla puolella (48 %) etätyöntekijöistä on työantajan ottama täydentävä vapaa-ajan vakuutus etätyön yhteydessä sattuvien tapaturmien varalle.