Turvatakuiden toimeenpano tapahtuu Stubbin mukaan siinä vaiheessa, kun tulitauko tai rauhansopimus on saatu Ukrainassa aikaan.

Stubb kommentoi asiaa torstai-iltana ainakin Ylen välittämässä tiedotustilaisuudessa, jonka hän piti Pariisissa Ukrainaa tukevien maiden koalition kokouksen jälkeen.

Stubbin mukaan Suomen osalta aletaan seuraavaksi suunnitella, kuinka turvatakuisiin osallistutaan konkreettisesti.

Stubb painotti, ettei voi vielä vastata, miten Suomi tulee osallistumaan.

-  Emme voi siihen vastata, koska emme ole asiasta päättäneet. Moni maa on tässä samassa vaiheessa eli konkreettisia suunnitelmia hiotaan.

Tiedotustilaisuudessa Stubb korosti sitä, että Ukrainalle annettava tuki ei ole pois Suomen turvallisuudesta.

-  Itse asiassa päinvastoin. Ukrainan turvallisuusjärjestelyt lisäävät myös meidän turvallisuuttamme. Tämä ei ole nollasummapeli. Mitä vahvemmat turvallisuusjärjestelyt Ukrainalla, sen turvallisempi asema sekä liittokunnalla että Suomen kaltaisella maalla, Stubb sanoi.

Ranskan ja Britannian isännöimään kokoukseen osallistui Pariisissa myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. Koalitioon kuuluvien maiden johtajat myös keskustelivat Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa puhelimitse torstaina.

KOKOUKSESSA käsiteltiin Stubbin mukaan Ukrainalle myönnettävien turvatakuiden lisäksi presidentti Trumpin Venäjän presidentti Vladimir Putinille asettamaa määräaikaa sodan lopettamiseksi.

-  On aivan selvää, että Venäjä ei osoita minkään näköisiä merkkejä halusta rauhaan. Sekä halukkaiden koalition kokouksessa että äsken Trumpin kanssa käydyssä keskustelussa olimme yhtä mieltä siitä, että nyt on lisättävä painetta Putinin saamiseksi pöytään.

Stubbin mukaan pakotteiden valmistelua jatketaan yhdessä Yhdysvaltain kanssa.

-  Trumpin tulokulma oli hyvin vahvasti se, että meidän pitää toimia sanktiopolitiikassa yhdessä ja etsiä erityisesti keinoja sille, miten Venäjän sotakoneisto saadaan pysähtymään taloudellisin keinoin, Stubb kertoi.

Stubbin mukaan yhteisenä tavoitteena on edelleen saada Putin neuvottelupöydän ääreen yhdessä Zelenskyin ja Trumpin kanssa.

Zelenskyin mukaan Trump ilmaisi torstaina käydyssä puhelinkeskustelussa turhautumisensa EU-maihin, jotka vielä ostavat venäläistä öljyä. Zelenskyi kommentoi asiaa toimittajille Pariisissa koalition kokouksen jälkeen.

Zelenskyin mukaan Trump kertoi olevansa hyvin tyytymätön siihen, että Eurooppa ostaa venäläistä öljyä. Zelenskyin mukaan näin tekevät ainakin Unkari ja Slovakia.

KOALITIO koostuu noin 30 maasta, jotka haluavat tarjota tukea Ukrainan turvallisuuden takaamiseen mahdollisen rauhansopimuksen jälkeen.

Ranskan presidentin Emmanuel Macronin mukaan 26 maata on sitoutunut osallistumaan Ukrainan turvatakuisiin. Osa heistä lähettäisi jossain vaiheessa joukkojaan Ukrainaan tukemaan sodanjälkeistä turvallisuutta maalla, meressä tai ilmassa.

-  Nämä joukot eivät pyri käymään sotaa Venäjää vastaan, Macron kertoi tiedotustilaisuudessaan.

Harva maa on julkisesti kertonut haluavansa lähettää sotilaita Ukrainaan.

Esimerkiksi Italia on suoraan sanonut, ettei siltä ole tulossa asevoimia.

Useimmat muutkin maat ovat olleet valmiita tarjoamaan tukea muilla tavoin, kuten antamalla tiedustelutietoa ja logistista tukea.

Suomen on kerrottu olevan mukana tavalla tai toisella, mutta myös Suomi on ollut haluton lähettämään sotilaita Ukrainaan. Tämä johtuu etenkin Suomen sijainnista Venäjän rajamaana. Huolena on, että suomalaiset sotilaat voisivat joutua suoraan yhteenottoon venäläisten kanssa Ukrainassa.

Käytännössä rauha Ukrainassa on yhä hyvin kaukana. Yhdysvallat on yrittänyt neuvotella rauhaa Ukrainan ja Venäjän välille, mutta Zelenskyin ja Putinin välistä tapaamista ei ole saatu järjestettyä.

Samaan aikaan Venäjä on jatkanut voimakkaita iskuja Ukrainaan. Keskiviikon vastaisena yönä maa iski Ukrainaan yli 500 droonilla ja useilla ohjuksilla.