Kymäläisen mukaan viime kaudella oikeistohallitus purki systemaattisesti valtion roolia hyvinvoinnin turvaajana ja palveluiden tuottajana. Se näkyi arjen kurjistumisena ja rahahuolina.

– Työelämässä porkkana vaihdettiin keppiin, työttömiä syyllistettiin ja avun sijaan rankaistiin lisää. Vanhusten hoivassa koettiin pohjakosketus, kun räikeät esimerkit yksityisen hoivapalvelun epäkohdista tulivat julkisuuteen. Lastemme ja nuortemme tulevaisuudesta tuli tikittävä aikapommi.

Kymäläinen totesi, että hallitusohjelmaneuvottelut, joissa hän itsekin on mukana, ovat vasta alussa, mutta SDP on linjassaan ehdoton:

– Tulevalla vaalikaudella käymme uudistustyöhön päättäväisesti entistä vahvemmalla valtakirjalla, Kymäläinen sanoi.

Hän totesi SDP:n haluavan toteuttaa sote-uudistuksen sen alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti eli kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta. Se merkitsee nopeampaa pääsyä lääkärin vastaanotolle, parempaa hoitoa ja kohtuullisia etäisyyksiä.

– Myös eläkeläisten köyhyyteen on viimein puututtava konkreettisilla parannuksilla. Inhimillinen yhteiskunta ei voi sivusta seurata ikäihmistensä ahdinkoa. Siksi olemme vaatineet 100 euron tasokorotusta kaikkein pienimpiin eläkkeisiin useamman vuoden ohjelmalla. Toiseksi olemme vaatineet, että vanhustenhoidon palvelut on viimein laitettava kuntoon. Siksi tarvitsemme vanhustenhoitoon 0,7 hoitajamitoituksen.

– Kuntien talous on avainasemassa myös työllisyys- ja kasvupalveluiden uudistamisessa. SDP on luvannut poistaa työttömiä syyllistävän ja kurjuuttavan aktiivimallin, mutta se ei yksinään riitä ratkaisemaan työvoiman ja -markkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyyspalveluiden on aidosti vastattava ihmisen tarpeisiin, kenenkään etu ei ole tukien takaamiseksi suoritetut pakkokoulutukset, jos ne eivät auta työnhaussa eteenpäin.

Kymäläisen mukaan työllisyyspalveluiden keskiöön tulee nostaa puuttuvien taitojen tunnistaminen ja uusien hankkiminen. Pätkätöiden ja epävarmojen työsuhteiden aikana työntekijä tarvitsee turvaa ja vakautta myös työpaikallaan.

– Työvoimapolitiikan kehittäminen vaatii siis kokonaisvaltaista uudistusta. Politiikan avulla on rakennettava vuoropuhelu työllisyyspalveluiden ja työmarkkinoiden välille, jotta kunnissa kyetään ennakoimaan työvoiman muuttuvaan kysyntään. Työpaikoilla taas on palattava sopimisen kulttuuriin.

Vappupuheessaan Kymäläinen otti kantaa myös koulutukseen, nuorten äänen kuulumiseen yhteiskunnassa, ilmastonmuutokseen sekä eurooppalaisen demokratian tilaan.

Viime eduskuntakaudelta Kymäläinen nosti esiin viime keväänä Suomessa otettun tärkeän edistysaskeleen, jossa eduskunta hyväksyi lakipaketin valtion kokonaisturvallisuuden säilyttämisestä kiinteän omaisuuden siirrossa.

– Jatkossa valtio pystyy laajempien lunastusoikeuksien lisäksi käyttämään etuosto-oikeuttaan silloin, kun kiinteistökauppaan voi liittyä kansallinen turvallisuusriski. EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisiin sovellettavaa
lupaprosessia tullaan taas käyttämään silloin, kun kolmansien maiden kansalainen suunnittelee kiinteistönostoa mistä tahansa päin Suomea.

– Toin itse eduskuntaan kansalaisadressin maa- ja kiinteistökauppojen rajoittamiseksi EU:n ulkopuolisille jo vuonna 2007. 2014 päiväsin yli sadan kansanedustajan allekirjoittaman lakialoitteen asiasta. 2015 perustin kansalaisaloitteen asiaa edistääkseni. Siksi olen suunnattoman iloinen ja huojentunut, että vihdoin vuonna 2019 meillä on maa- ja kiinteistökauppoja rajoittava laki voimassa. Työni ei mennyt hukkaan.

– Toimikoon lakipaketti myös osoituksena suomalaisen demokratian voimasta. Meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa, mutta vain yhdessä voimme saavuttaa muutoksen. Vaalikentillä kuulemieni viestien taustalla kaikui sama sanoma: ketään ei ole varaa jättää jälkeen, jokainen on tärkeä. Annetaan tänä vappuna yhteisen rintaman näkyä, Kymäläinen sanoi.