-  Todennäköisemmältä näyttää se, että padossa on ollut vaurioita, ja vettä on kertynyt enemmän kuin normaalisti on ollut. Paine on aiheuttanut murtumisen.

Hän lisää, että tällä hetkellä syytä ei voida varmaksi tietää. Pihlajamaan mukaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että Venäjä tai Ukraina eivät kumpikaan olleet suoranaisesti varautuneet tilanteeseen. Siksi hän ei usko, että kumpikaan osapuoli olisi räjäyttänyt padon.

-  Luontevinta olisi, että pato olisi murtunut itsestään, koska näyttää siltä, että Venäjäkään ei ollut varautunut tulvaan. Se osapuoli, joka olisi padon räjäyttänyt, olisi siihen varautunut ja nähnyt, että siitä olisi hyötyä.

-  Venäjä tuskin oli tulossakaan joesta yli Hersonin puolelle. Padon romahtaminen on tietyllä tavalla tärkeämpi Venäjälle, koska se voi olla melko varma, että Ukraina ei lähde hyökkäämään yli, koska joen leveys on suurempi. Toisaalta molemmat tietävät, että nyt he voivat vetää joukkojaan pois joen alueelta.

Pihlajamaa uskoo, että Venäjä ottaa vapautuneet joukot reserviinsä ja sijoittaa niitä sen mukaan, minne Ukraina suuntaa vastahyökkäyksensä. Samalla hän muistuttaa, että tulva vapauttaa joukkoja myös Ukrainan puolelta.

PIHLAJAMAAN mukaan tulva itsessään vaikuttaa suuremmin Venäjän hallussa olevalle puolelle, koska Ukrainan hallussa oleva Dneprjoen ranta on korkeammalla eli sinne tulvan vaikutukset ovat pienemmät.

-  Uskoisin, että Ukraina ei ole kärsinyt minkäännäköisiä tai korkeintaan hyvin pieniä sotilaallisia tappioita.

Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) on arvioinut, että tulvat ovat tuhonneet Venäjän puolustusasemia joen eteläpuolella. Myös Pihlajamaa uskoo Venäjän kokeneen sotilaallisia tappioita tulvan vuoksi.

-  Jos Venäjä ei ollut mitenkään varautunut tulvaan, ja sillä oli ylimenon torjuntaan tarkoitettuja joukkoja, ne olivat vaaravyöhykkeessä tai tuhoutuivat. Varmasti asemia on menetetty, ellei jopa sotilaita ole kuollut.

SOTILASASIANTUNTIJA uskoo, että padon murtumisen aiheuttamien tulvien sotilaallinen merkitys on varsin pieni, eikä muuta kummankaan osapuolen tilannetta merkittävästi. Taistelujen kannalta hän ei näe sillä suurta merkitystä.

-  Ei todellakaan mikään sodan käännekohta tai mikään muu. Tämä on enemmänkin humanitaarinen katastrofi kuin sotilaallinen murroskohta.

Hän sanoo, että vaikka joen levenemisellä voi olla vaikutusta maavoimien joukkojen toimintaan, tykistö- tai rakettitulta pystytään edelleen käyttämään.

-  Joen leveneminen ei vaikuta mitenkään siihen, että molemmat osapuolet pystyvät kyllä edelleen pommittamaan toisiaan, koska tykit kyllä kantavat.

Kaisu Suopanki / STT