Suomalaisarvio: ”Nimitys odottamaton” – FBI:n ex-johtaja tutkii Trumpin Venäjä-kytköksiä

Kuva: Lehtikuva

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola arvioi STT:lle, että Yhdysvaltain oikeusministeriön tekemä Venäjä-tutkinnan johtajanimitys kertoo tutkinnan tilanteen vakavuudesta. Tutkintaa on ravistellut muun muassa liittovaltion poliisin FBI:n johtajan erottaminen.

Aaltola pitää johtajanimitystä odottamattomana, sillä presidentti Donald Trumpin hallinnon halu haudata Venäjä-tutkinta on ollut suuri.

Yhdysvaltain apulaisoikeusministeri ilmoitti varhain tänään Suomen aikaa, että FBI:n entinen johtaja Robert Mueller (kuvassa) on nimitetty Venäjä-tutkinnan johtoon.  Asiasta kertoi apulaisoikeusministeri Rod Rosenstein.

Tutkinnassa on kyse Venäjän sekaantumisesta Yhdysvaltain vaaleihin viime vuonna sekä mahdollisista kytköksistä presidentti Donald Trumpin kampanjan ja Venäjän välillä.

Washington Postin mukaan Rosenstein sanoo tiedotteessa, että hän päätti asiasta ainutlaatuisten olosuhteiden ja tutkinnan saaman suuren huomion takia.

– Päätökseni ei tarkoita, että rikoksia olisi tapahtunut tai että mitkään syytteet olisivat taattuja. En ole tullut sellaiseen lopputulokseen, Rosenstein sanoi tiedotteessa.

CNN kertoo, että Rosensteinin allekirjoittamassa päätöksessä sanotaan, että erikoissyyttäjänä Muellerilla on valtuudet nostaa liittovaltion syytteitä tutkinnan perusteella.

Rosensteinin mukaan välttääkseen mahdolliset eturistiriidat Mueller on suostunut irtisanoutumaan lakifirmasta, jossa hän on ollut töissä. Mueller toimi FBI:n johdossa vuosina 2001–2013.

Päätös on nähty myönnytyksenä demokraateille, jotka ovat yhä kovaäänisemmin vaatineet, että tutkintaa pitäisi johtaa oikeusministeriöstä irrallaan oleva taho. Oikeusministeriön ilmoitus Muellerin nimittämisestä saikin ensireaktioissa kiitosta.

Muellerilla on valtuudet nostaa syytteitä tutkinnan perusteella.

Esimerkiksi Yhdysvaltain edustajainhuoneen demokraattijohtaja Nancy Pelosi sanoi Twitterissä, että Muellerin nimitys on hyvä ensiaskel. Tiedotteessaan Pelosi painottaa, että Trumpin hallinnon on varmistettava, että Muellerilla on tarvittavat resurssit ja itsenäisyys tutkinnan toteuttamiseksi.

Puolestaan senaatin demokraattijohtaja Chuck Schumer tviittasi, että Mueller on juuri oikea valinta erikoissyyttäjäksi Venäjä-tutkintaan.

– Minulla on nyt huomattavasti parempi luottamus siihen, että tutkinta pysyy faktoissa, mihin tahansa ne johtavatkaan, hän tviittasi.

Myös senaatin tiedustelukomitean johto toivotti Muellerin nimityksen tervetulleeksi, kertoo Guardian. Komitean puheenjohtaja Richard Burr ja varapuheenjohtaja Mark Warner sanovat lehden mukaan, että päätös on positiivista kehitystä, joka antaa amerikkalaisille varmuutta siihen, että tutkinta tehdään oikeudenmukaisesti ja vapaana poliittisesta vaikuttamisesta.

Trump sanoo Valkoisen talon julkaisemassa tiedotteessa, että kuten hän on monta kertaa sanonut, perusteellinen tutkinta tulee vahvistamaan sen, ettei hänen kampanjansa ole juonitellut minkään ulkomaalaisen toimijan kanssa.

Tiedotteessa Trump sanoo myös odottavansa, että tutkinta saadaan päätökseen nopeasti. Tiedotteessa Trump ei kuitenkaan suoraan viitannut Muellerin nimittämisuutiseen.

Tiedote julkaistiin pian apulaisoikeusministeri Rosensteinin ilmoituksen jälkeen.

 

Putinin ja Trumpin kuuma linja auki – keskustelun pääaiheena Pohjois-Korea

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO / POOL Jorge Silva

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump keskustelivat Pohjois-Korean tilanteesta puhelimitse torstaina, kertoi Kreml. Sen mukaan presidentit keskustelivat useiden kriisialueiden tilanteesta, mutta keskittyivät selvittämään Korean niemimaan tilannetta.

Yhdysvaltain ulkoministeri Rex Tillerson sanoi aiemmin tällä viikolla, että Yhdysvallat on valmis keskustelemaan Pohjois-Korean kanssa ilman ennakkoehtoja.

Tillersonin mukaan Yhdysvallat pyrkii edelleen Korean niemimaan rauhanomaiseen ydinaseriisuntaan, mutta ”ensimmäinen tapaaminen voitaisiin järjestää ilman ennakkoehtoja”.

Putin puolestaan sanoi torstaina pitämässään lehdistötilaisuudessa olevansa tyytyväinen siihen, että Yhdysvallat on tietoinen kriisin realiteeteista.

Putinin mukaan kaikkien osapuolten tulisi lopettaa tilanteen kärjistäminen. Putinin mukaan Venäjä ei tunnusta Pohjois-Koreaa ydinasevallaksi.

CNN: Republikaanipoliitikko teki itsemurhan ahdistelusyytösten vuoksi

Yhdysvalloissa republikaanipoliitikon uskotaan surmanneen itsensä ahdistelusyytösten vuoksi, kertoo muun muassa CNN. Kentuckyn osavaltiossa kongressin republikaaniedustajana toiminutta Dan Johnsonia syytettiin teinitytön seksuaalisesta ahdistelusta vuonna 2013.

Johnson löydettiin kuolleena Louisvillestä. Johnsonin uskotaan ajaneen syrjäseudulle ja ampuneen itsensä keskiviikkona, poliisi kertoo WDRB:lle.

Ennen kuolemaansa Johnson julkaisi sosiaalisessa mediassa kirjoituksen, jossa hän kiisti ahdistelusyytökset ja pyysi perhettään pysymään vahvana.

Johnsonin kuolema kirjattiin itsemurhaksi ruumiinavauksen jälkeen torstaina.

Johnsonia seksuaalisesta ahdistelusta syyttäneen naisen mukaan hän oli väitettyjen tapahtumien aikaan 17-vuotias. Naisen mukaan humalainen Johnson oli suudellut häntä ja kosketellut häntä vaatteiden alta.

Ruotsi nostaa eläkeikää 64 vuoteen – jo nyt se ylittyy yhä useammilla

Kuva: Thinkstock

Ruotsissa eläkkeen alaikäraja nousee kolmella vuodella, kertovat ruotsalaismediat. Eläkkeelle on aiemmin päässyt varhaisimmillaan 61-vuotiaana, mutta puolueiden enemmistön sopimuksesta alaikäraja nousee 64 ikävuoteen.

Eläkeiän alaraja nousee asteittain seuraavina 10 vuotena. Ikäraja nousee 61:stä 62 vuoteen 2020 mennessä, 63 vuoteen 2023 mennessä ja saavuttaa 64:n vuonna 2026.

Ruotsalaisten keskimääräinen eläköitymisikä on jo tällä hetkellä 64,5 vuotta.

Sopimus nostaa myös eläköitymisen yläikärajaa. Yläikäraja on tähän saakka ollut 67 vuotta, mutta jatkossa se on 69 vuotta.

Asiasta päättäneet puolueet olivat kristillisdemokraatit, sosialidemokraatit, ympäristöpuolue, maltillinen kokoomus, keskusta ja liberaalit.

Päätöstä vastustivat vasemmistopuolue ja ruotsidemokraatit.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Putinilta outoja vihjailuja: Amerikkalaiset syöttivät dopinglaboratorion ex-päällikölle huumeita?

Kuva: Lehtikuva

Venäjällä presidentti Vladimir Putinin suuren lehdistötilaisuuden alkupuoli on keskittynyt lähinnä sisäpolitiikkaan ja talouteen. Putin kehui Venäjän talouskasvua ja sanoi, että maa on päässyt taantumasta ja talouskasvu on nyt vakaata. Pakotteiden vaikutuksista Venäjän talouteen hän lupasi kertoa myöhemmin.

Noin tunti lehdistötilaisuuden alkamisen jälkeen Putin vastasi ensimmäiseen ulkopoliittiseen kysymykseen. Putin moitti Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa ja sanoi, että asevarustelukilpa ei johda mihinkään hyvään.

Putinin mielestä väitteet Venäjän hallinnon yhteyksistä presidentti Donald Trumpin vaalikampanjaan ovat tämän vastustajien keksintöä.

Putinia pyydettiin myös arvioimaan Trumpin työtä. Hänen mukaansa se kuuluu amerikkalaisten tehdä. Putin kuitenkin mainitsi Turmpin kiistatta saavuttaneen jotain esimerkiksi taloudessa.

Lehdistötilaisuus on ensimmäinen Putinin iso julkinen esiintyminen sen jälkeen, kun hän ilmoitti viime viikolla odotetusti olevansa ehdolla ensi maaliskuun presidentinvaaleissa.

Putin kertoi tilaisuuden alkupuolella, että hän aikoo osallistua vaaleihin itsenäisenä ehdokkaana eikä siis valtapuolue Itsenäisen Venäjän ehdokkaana. Hän kuitenkin toivoi tukea poliittiselta kentältä hänen uudelleenvalitsemiselleen.

Venäjä on itse antanut aihetta toimiin.

Hän toivoi myös rakentavaa suhdetta Venäjän ja Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n ja Maailman antidopingtoimisto Wadan kanssa dopingskandaalissa.

Putin myönsi vuotuisessa lehdistötilaisuudessa Venäjän itse antaneen aihetta toimiin sitä vastaan. Hänen mukaansa tilanne on kuitenkin politisoitu Venäjän presidentinvaalien takia.

Putin myös vihjaili mahdollisuudella, että tietoja dopingohjelmasta paljastaneelle Moskovan dopinglaboratorion ex-päällikölle Grigori Rodtshenkoville on saatettu syöttää huumeita amerikkalaisviranomaisten toimesta.

Lehdistötilaisuus kestää yleensä useita tunteja, eikä tarkkaa enimmäisaikaa sen pituudelle ole määritelty. Tapahtuma televisioidaan suorana Venäjän television pääkanavilla.

Uutistoimisto Tassin mukaan tämän vuoden tilaisuuteen on ilmoittautunut ennätysmäärä toimittajia, yli 1 600. Heidän joukossaan on Dozhd-televisiokanavaa edustava Ksenia Sobtshak, joka on ilmoittautunut Putinin vastaehdokkaaksi presidentinvaaleissa.

Putin aloitti vuosittaisen suuren lehdistötilaisuutensa

Kuva: Lehtikuva-AFP
Vladimir Putinin lehdistötilaisuus on alkanut.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on saapunut median eteen ja aloittanut vuosittaisen suuren lehdistötilaisuutensa. Putin ilmoitti viime viikolla asettuvansa ehdolla uudelle kaudelle ensi kevään presidentinvaaleissa.

Lehdistötilaisuus kestää yleensä useita tunteja, eikä tarkkaa enimmäisaikaa sen pituudelle ole määritelty. Tapahtuma televisioidaan suorana Venäjän television pääkanavilla.

Uutistoimisto Tassin mukaan tämän vuoden tilaisuuteen on ilmoittautunut ennätysmäärä toimittajia, yli 1 600. Heidän joukossaan on Dozhd-televisiokanavaa edustava Ksenia Sobtshak, joka on ilmoittautunut Putinin vastaehdokkaaksi presidentinvaaleissa.

Putinin odotetaan vastaavan ainakin kysymyksiin siitä, että Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) sulki Venäjän pois Etelä-Korean talviolympialaisista dopingin vuoksi.