Suomalaiset innostuivat armokuolema-aloitteesta: Hurja nimipotti kasassa alle viikossa

Kuva: lehtikuva / sari gustafsson

Eutanasia-kansalaisaloite hyvän kuoleman puolesta on kerännyt viikossa yli 27 000 kannatusilmoitusta. Sen alullepanijat ehdottavat, että eduskunta ryhtyy lainvalmistelutoimenpiteisiin eutanasialain säätämiseksi ja eutanasian laillistamiseksi Suomessa.

Eduskuntakäsittelyyn vaaditaan vähintään 50 000 kannatusilmoitusta puolen vuoden aikana. Aloite on toisin sanoen lähtenyt liikkeelle vauhdikkaasti.

Aloitteen puuhahenkilöiden mukaan eutanasialaki tarvitaan lisäämään elämän loppuajan vaihtoehto niille kanssaihmisillemme, jotka eivät saa sietämättömiin kärsimyksiinsä riittävää lievitystä hyvästäkään palliatiivisesta hoidosta.

Aloitteen takana on myös entisiä kansanedustajia, muun muassa SDP:n Ilkka Taipale.

Aloitteen perusteluissa sanotaan:

”Niiden ihmisten lukumäärä, joiden voidaan olettaa vuosittain tulevan tässä aloitteessa ehdotettujen kriteereiden mukaisesti eutanasialain piiriin, koostuu enintään muutamasta sadasta yksilöstä. Heistä jokainen on muutoinkin piakkoin menehtymässä tautiinsa, jota lääketieteen parhaimmallakaan asiantuntemuksella ei voida parantaa. Kun muuta vaihtoehtoa ei ole, eutanasian toteuttamisella heillä on mahdollisuus saada hyvä kuolema sitä nopeuttamalla.

Kun on käytetty loppuun lääketieteelliset kivunlievittämisen keinot ja kärsivät kanssaihmisemme haluavat omasta vapaasta tahdostaan ja oman vakaan päätöksen mukaan kuolinapua, eutanasia merkitsee heille sanamukaisesti hyvää kuolemaa.”

Leijonien pudotuspelit alkavat kotiyleisön edessä – yhdistetyssä etsitään mitalisaumaa

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Olympiafanit Juha (oikealla) ja Timo valmistautuvat illan pudotuspeliotteluun.

Leijonat pääsee Pyeonchangissa kotiyleisön luomaan tunnelmaan tiistaina olympialaisten pudotuspeliavauksessaan. Suomi hakee Etelä-Koreaa vastaan paikkaa puolivälierissä, jossa vastaan asettuisi Kanada keskiviikkona.

Leijonat voitti Pyeongchangissa ensin Saksan ja Norjan, mutta tappio Ruotsille tarkoitti pudotuspelejä pitemmän kaavan mukaan. Suomi ja Etelä-Korea eivät ole aiemmin kohdanneet miesten jääkiekossa olympiatasolla.

– Etelä-Korea herättää hyviä ajatuksia. Varmasti hallissa on väkeä, mutta eipä siinä. Sieltä tulee aina yksitellen joukkueita vastaan, ja meidän pitää olla parhaimmillamme, päävalmentaja Lauri Marjamäki arvioi.

Ykkösmaalivahti Mikko Koskinen muistutti ottelun aattona, ettei pelistä tule helppoa.

– Etelä-Korea pääsee vetämään paineettomasti kotiyleisönsä edessä, Koskinen tuumasi.
Ottelu alkaa kello 14.10 Suomen aikaa.

Jääkiekon lisäksi suomalaisia kisaa tiistaina yhdistetyssä ja ampumahiihdossa.

Yhdistetyn suurmäen kilpailussa suomalaisilla sauma mitaleille.

Yhdistetyn suurmäen kilpailussa suomalaisilla on toinen sauma tavoitella kärkisijoja, sillä viime viikolla Eero Hirvonen oli kuudes ja Ilkka Herola kahdeksas normaalimäen kilpailussa.

Hirvonen ja Herola ovat taas mukana, ja kvartetin täydentävät Leevi Mutru ja Arttu Mäkiaho. Hannu Manninen jäi sivuun varotoimena, ettei sairastu ennen loppuviikon joukkuekilpailua.

– Eero on tehnyt hyvää prosessia koko ajan, ja Ilkka löysi maanantaina hyvän vireen hyppäämiseen. Artulla ja Leevillä on ollut hankaluuksia siirtyä isoon mäkeen. Illalla luodaan vielä yksinkertainen tekniikkatavoite molemmille, päävalmentaja Petter Kukkonen kommentoi kisan aattoiltana.

Yhdistetyn mäkikisa alkaa kello 12 Suomen aikaa. Rupeama jatkuu kello 14.45 kymmenen kilometrin hiihdolla.

Ampumahiihdon sekaviesti alkaa klo 13.15.

Ampumahiihdossa sekaviesti on suomalaismiesten viimeinen kilpailu Pyeongchangissa, mutta naisilla on ohjelmassa vielä omakin viesti.

– Tavoite on kahdeksan sakkiin, mutta se voi lipsahtaa siitä suuntaan tai toiseen, Leppävuori arvioi.

Suomen sekaviestijoukkueessa olympiakisojen ampumahiihdossa kilpailevat tänään Laura Toivanen, Kaisa Mäkäräinen, Tero Seppälä ja Olli Hiidensalo.

Kilpailu alkaa kello 13.15 Suomen aikaa. Kilpailussa kaksi naista hiihtää 6 kilometrin osuudet ja kaksi miestä 7,5 kilometrin osuudet.

Sekaviesti on olympiaohjelmassa toisen kerran, ja Suomi on nyt mukana ensimmäisen kerran.

Massiivinen lakipaketti lähetekeskusteluun – eduskunta aloittaa tänään tiedustelulakien käsittelyn

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskunta aloittaa tiedustelulakien käsittelyn lähetekeskustelulla iltapäivän täysistunnossa.

Uudistuksessa siviili- ja sotilastiedusteluviranomaiset ovat saamassa valtuudet tehdä tiedustelua ilman rikosepäilyä. Edellytyksenä olisi, että tiedustelun avulla voidaan saada tietoa kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta.

Odotettavissa on keskustelua ainakin turvallisuusympäristön muutoksesta ja toisaalta kansalaisten yksityisyyden välisestä tasapainosta, tiedustelun rajaamisesta tarkoituksenmukaiseksi ja sen valvonnasta.

Massiivisen lakipaketin läpiviemiseksi tarvitaan muutoksia perustuslain viestisalaisuutta koskeviin säännöksiin. Hallitus haluaa säätää nämä muutokset kiireellisinä, sillä muutoin ne venyvät ensi vaalikaudelle. Kiireelliseen säätämiseen tarvitaan eduskunnan 5/6 enemmistön tuki eli vahva kannatus myös oppositiosta.

Valiokuntakäsittelyn edetessä puolueiden odotetaan ottavan kantaa siihen, pitävätkö ne perusteita riittävinä kiireelliselle menettelylle.

Keskeisessä asemassa on SDP, joka pystyisi yksinään estämään lain säätämisen kiireellisenä.

Tiedustelulakien käsittelyn arvioidaan joka tapauksessa kestävän pitkälle kevääseen.

Erityistä huomiota on herättänyt tietoliikennetiedustelu.

Merkittävä muutos olisi se, että suojelupoliisi ja Puolustusvoimat saisivat oikeuden tiedusteluun myös ilman selvää rikosepäilyä. Perusteluna on, että näin voitaisiin ehkäistä paremmin esimerkiksi terrorismia.

Erityistä huomiota lakiesityksissä on herättänyt tietoliikennetiedustelu, joka tarkoittaa Suomen rajat ylittävän verkkoliikenteen kuten sähköpostiviestien tai Whatsapp-puhelujen seulomista. Tätä on perusteltu tarpeella suojautua vakavilta tietoverkkouhkilta. Tähän asti viranomaisilla ei ole ollut valtuuksia kyseiseen tiedusteluun.

Hallitus on tähdentänyt, että kyse ei ole massavalvonnasta, koska lakiesitykset eivät mahdollista yleistä, kaiken kattavaa tietoliikenteen seurantaa. Tietoa suodatettaisiin tarkoin hakuehdoin ja aina erikseen tuomioistuimen luvalla. Suojelupoliisilla pitäisi olla ensin tieto tai epäilys jonkin selkeän ulkoisen uhkan olemassaolosta.

Suomen sisällä tapahtuvan verkkoliikenteen seulonta olisi kielletty. Tiedustelu koskisi tietoliikennettä, joka siirtyy suomalaisesta viestintäverkosta ulkomaiseen verkkoon tai päinvastoin.

Uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu.

Tiedustelua tekevien tahojen valvontaa varten perustettaisiin uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu. Hänellä olisi laajat oikeudet saada viranomaisilta selvityksiä tiedustelutoiminnasta sekä tehdä tarkastuksia näiden toimitiloihin. Valtuutettu voisi myös määrätä, että tiedustelutoiminta on keskeytettävä tai lopetettava, jos hän katsoo, että siinä on menetelty lainvastaisesti.

Tiedusteluvaltuutettu toimisi tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä. Lisäksi eduskuntaan perustettaisiin erillinen parlamentaarinen valvontavaliokunta.

Huolta on herättänyt erityisesti se, miten valvojien riippumattomuus taataan ja miten valtuutettu saa riittävät resurssit työhönsä.

Myös eduskunnan salassapitosäädöksiin muutoksia.

Eilen julkisuuteen nousi myös se, että eduskunnan salassapitosäännöksiin on tulossa muutoksia. Tiedustelulakipaketin myötä myös eduskunnan työjärjestys on muuttumassa.

Puhemiesneuvoston esitykset muutoksista ovat valmistumassa jo lähipäivinä, arvioi eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen STT:lle. Puhemiesneuvoston seuraava kokous on jo tiistaina.

Ilta-Sanomat uutisoi maanantaina, että eduskunnan työjärjestykseen on tekeillä muutos, joka kiristäisi suhtautumista tietovuotoihin. Lehden mukaan kansanedustajaa voi jatkossa uhata jopa vankeustuomio, jos hän kertoo valiokunnissa käsiteltävistä salaisista tai vaiteliaisuuden piiriin kuuluvista asioista.

Apulaispääsihteeri Tuovinen sanoi STT:lle, että työjärjestykseen ehdotetaan lisättäväksi pykälä vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta. Tuovinen kertoi, ettei nykytilannetta ole tarkoitus muuttaa, vaan tarkoituksena on kirjata jo voimassa oleva tilanne.

– Valmistelua on tehty kuunnellen valtiosääntöasiantuntijoitakin, Tuovinen sanoi.

Muutokset työjärjestykseen koskevat erityisesti uutta, perustettavaa tiedusteluvalvontavaliokuntaa ja sen toimintaa. IS:n mukaan työjärjestyksen muutos on kuitenkin huomattavasti laajempi ja ulottuu koskemaan kaikkea eduskunnan valiokuntatyöskentelyä.

Eduskunnan apulaispääsihteeri Tuovinen kiisti mittavat muutokset nykyisten valiokuntien osalta.

Tämä ristiretki ei osoita päättymisen merkkejä: ”Petteri Orpo, voidaanko sopia, että tämä käsittämätön kartelli puretaan?”

Kuva: Lehtikuva / Jarno Mela

Jos jossain esiintyy arvostelua apteekkareita kohtaan, siellä suurella todennäköisyydellä vaikuttaa myös vihreiden ensimmäisen kauden kansanedustaja Antero Vartia, maan ehkä tunnetuin ”apteekkari-kartellin” vastustaja.

Hänen niin sanottu ristiretkensä epäviisaaksi katsomaansa epäkohtaa vastaan on jatkunut pitkään myös julkisuudessa. Viimeisin Vartian sivallus ilmestyi luettavaksi maanantaina, kun vihreä kansanedustaja kirjoitti aiheesta omalla Twitter-tilillään.

Vartia kommentoi päivityksellään Helsingin Sanomissa julkaistua Helsingin Pakilan apteekin apteekkarin Jari Kokkosen mielipidekirjoitusta, jossa Kokkonen vaatii Espoon Jorviin apteekkia nopeasti. Espoon kaupunki on tehnyt aloitteen myös yöaikaan toimivan apteekin saamiseksi Jorvin sairaalan alueelle.

”Nykyinen lainsäädäntö sallii sen, että apteekkarit voivat hidastaa uuden apteekin perustamista pitkään. Keväällä on odotettavissa tästä uudesta apteekkiluvasta valitus hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöksestä voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Kun Fimean päätös on lainvoimainen, apteekkilupa tulee haettavaksi ja Fimea valitsee siihen apteekkarin. Tästä päätöksestä voi valittaa kuten perustamispäätöksestäkin. Espoon ­tekemästä aloitteesta voi mennä kuusi vuotta tai enemmän ennen kuin Jorvin sairaalan ­alueella on apteekki.”

Vartia kirjoittaa apteekkari Kokkosen tekstiin liittyen, että apteekit ovat apteekkareita varten.

”Miksi apteekkareille olisi muutoin annettu oikeus valittaa uusista toimiluvista hallinto-oikeuteen? Petteri Orpo, voidaanko sopia, että seuraavalla kaudella tämä käsittämätön kartelli puretaan? Veronmaksajat kiittäisivät.”

Kokkonen kirjoittaa, että hänen mielestään apteekki on ensi kädessä asiakkaita varten.

”Voin toki pidentää oman apteekkini auki­oloaikaa vielä muutamalla tunnilla, jotta yöllä apteekkipalveluja tarvitsevien espoolaisten ei tarvitse ajaa Töölöön asti.”

Eduskunnan salassapitosäännöksiin kaavaillaan muutoksia – IS: Kansanedustajaa voisi uhata jopa vankeustuomio

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskunnan salassapitosäännöksiin on tulossa muutoksia. Tiedustelulakipaketti on tuomassa muutoksia eduskunnan työjärjestykseen.

Puhemiesneuvoston esitykset muutoksista ovat valmistumassa jo lähipäivinä, arvioi eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen STT:lle. Puhemiesneuvoston seuraava kokous on jo tiistaina.

Ilta-Sanomat uutisoi maanantaina, että eduskunnan työjärjestykseen on tekeillä muutos, joka kiristäisi suhtautumista tietovuotoihin. Lehden mukaan kansanedustajaa voi jatkossa uhata jopa vankeustuomio, jos hän kertoo valiokunnissa käsiteltävistä salaisista tai vaiteliaisuuden piiriin kuuluvista asioista.

Apulaispääsihteeri Tuovinen sanoo STT:lle, että työjärjestykseen ehdotetaan lisättäväksi pykälä vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta. Tuovinen katsoo, ettei nykytilannetta ole tarkoitus muuttaa, vaan tarkoituksena on kirjata jo voimassa oleva tilanne.

– Valmistelua on tehty kuunnellen valtiosääntöasiantuntijoitakin, Tuovinen sanoo.

”Lähtökohtaisesti ovat kansallista turvallisuutta koskevia”

Muutokset työjärjestykseen koskevat erityisesti uutta, perustettavaa tiedusteluvalvontavaliokuntaa ja sen toimintaa. IS:n mukaan työjärjestyksen muutos on kuitenkin huomattavasti laajempi ja ulottuu koskemaan kaikkea eduskunnan valiokuntatyöskentelyä.

Eduskunnan apulaispääsihteeri Tuovinen kiistää mittavat muutokset nykyisten valiokuntien osalta. Tuovisen mukaan kaikkien valiokuntien asiakirjoja koskeva muutos on, että eduskunnan työjärjestyksen nykyiseen pykälään ehdotetaan nyt lisättäväksi kansallinen turvallisuus.

– Eli myös kansallisen turvallisuuden suojelemiseksi asiakirjat voidaan määrätä salassa pidettäviksi, Tuovinen sanoo.

Lisäksi Tuovisen mukaan tiedusteluvalvontavaliokunnalle ehdotetaan lisättäväksi työjärjestykseen uusi oma säännöksensä valiokunnan asiakirjojen salassapitovelvollisuudesta.

– Uusi valiokunta käsittelisi sellaisia asiakirjoja, jotka lähtökohtaisesti ovat kansallista turvallisuutta koskevia. Siellä lähtöolettamus olisi, että ne ovat salassa pidettäviä, kun muissa valiokunnissa on lähtöolettamana, että ne eivät ole salassa pidettäviä, Tuovisen sanoo.
STT–OLLI KUIVANIEMI

Keskustelua aiheesta

Tiedustelulait eduskuntaan tiistaina – pöydällä muun muassa sähköpostien ja Whatsapp-puheluiden seuranta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Kansanedustajat saavat tiistaina eteensä harvinaisen ison urakan, kun paljon huomiota herättäneiden tiedustelulakien käsittely alkaa eduskunnassa. Massiiviseen lakipakettiin sisältyvät esitykset siviili- ja sotilastiedustelusta sekä tiedustelutoiminnan valvonnasta. Lisäksi perustuslakia on tarkoitus muuttaa siten, että luottamuksellisen viestin suojaa voitaisiin rajoittaa kansallisen turvallisuuden nimissä.

Lakien tavoitteena on taata kansallinen turvallisuus tilanteessa, jossa viestintäteknologia kehittyy nopeasti ja uhkista on tullut yhä enemmän rajat ylittäviä.

Kansalaisten silmissä kiinnostavin osuus on siviilitiedustelu, joka on herättänyt huolia yksityisyyden suojan murenemisesta.

Tarkkaan rajattua valvontaa

Merkittävä muutos olisi se, että suojelupoliisi ja Puolustusvoimat saisivat oikeuden tiedusteluun myös ilman selvää rikosepäilyä. Perusteluna on, että näin voitaisiin ehkäistä paremmin esimerkiksi terrorismia.

Erityistä huomiota lakiesityksissä on herättänyt tietoliikennetiedustelu, joka tarkoittaa Suomen rajat ylittävän verkkoliikenteen kuten sähköpostiviestien tai Whatsapp-puhelujen seulomista. Tätä on perusteltu tarpeella suojautua vakavilta tietoverkkouhkilta. Tähän asti viranomaisilla ei ole ollut valtuuksia kyseiseen tiedusteluun.

Hallitus on tähdentänyt, että kyse ei ole massavalvonnasta, koska lakiesitykset eivät mahdollista yleistä, kaiken kattavaa tietoliikenteen seurantaa. Tietoa suodatettaisiin tarkoin hakuehdoin ja aina erikseen tuomioistuimen luvalla. Suojelupoliisilla pitäisi olla ensin tieto tai epäilys jonkin selkeän ulkoisen uhkan olemassaolosta.

Suomen sisällä tapahtuvan verkkoliikenteen seulonta olisi kielletty. Tiedustelu koskisi tietoliikennettä, joka siirtyy suomalaisesta viestintäverkosta ulkomaiseen verkkoon tai päinvastoin.

Sivullisten viestit tuhottava

Rajoituksista huolimatta on oletettavaa, että tietoliikennetiedustelussa nousee esiin sivullisia koskevia viestejä ja tietoja, joiden tiedustelu on kiellettyä. Supon olisi hävitettävä tällaiset tiedot heti, kun niiden luonne on käynyt ilmi. Viranomaisilla olisi myös ehdoton kielto hyödyntää tällaisia tietoja mitään tarkoitusta varten.

Lausuntokierroksella kiinnitettiin huomiota siihen, että laeista on vaikea saada tarkkaa käsitystä, mihin ja kuinka laajaan aineistoon tietoliikennetiedustelu voisi kohdistua.

Supolla ei olisi välttämättä velvollisuutta ilmoittaa kohdehenkilölle, jos hänen viestiliikenteensä on päätynyt seulaan. Vastineeksi jokaisella olisi oikeus tehdä tiedusteluvaltuutetulle kirjallinen tutkimispyyntö siitä, onko häneen kohdistunut tiedustelua ja onko se ollut laillista.

Kuka valvoo valvojaa?

Tiedustelua tekevien tahojen valvontaa varten perustettaisiin uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu. Hänellä olisi laajat oikeudet saada viranomaisilta selvityksiä tiedustelutoiminnasta sekä tehdä tarkastuksia näiden toimitiloihin. Valtuutettu voisi myös määrätä, että tiedustelutoiminta on keskeytettävä tai lopetettava, jos hän katsoo, että siinä on menetelty lainvastaisesti.

Tiedusteluvaltuutettu toimisi tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä. Lisäksi eduskuntaan perustettaisiin erillinen parlamentaarinen valvontavaliokunta.

Huolta on herättänyt erityisesti se, miten valvojien riippumattomuus taataan ja miten valtuutettu saa riittävät resurssit työhönsä.
STT–ANNU MARJANEN