Vastaajista 92 prosenttia luotti koronauutisoinnissa tutkijoihin ja lääkäreihin, joita hieman yli 70 prosenttia piti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lisäksi kaikkein hyödyllisimpänä tietolähteenä. Vastaajien luottamus näitä kohtaan oli myös korkeaa.

Poliitikoista hyvät arviot sai hallitus, jota noin 70 prosenttia piti melko tai erittäin hyödyllisenä ja luotettavana tietolähteenä. Oppositiota sellaisena piti vain noin viidennes vastaajista.

Noin 60 prosenttia vastaajista piti yleisesti uutismediaa luotettavana, yksittäisille uutismedioille annettiin korkeampia arvioita. Yleä piti melko tai erittäin luotettavana 90 prosenttia vastaajista, Helsingin Sanomia 76 prosenttia ja MTV Uutisia 74 prosenttia.

Noin 80 prosenttia vastaajista katsoi, että uutismedia on selittänyt, miten toimia koronapandemian oloissa sekä auttanut ymmärtämään pandemiaa. Asiantuntevana uutisointia piti hieman yli puolet vastaajista, mutta vastaavasti lähes puolet vastaajista katsoi median suurennelleen pandemiaa.

Tärkeimmäksi uutislähteeksi nostettiin uutismedioiden verkkosivut ja mobiilisovellukset, mutta uutismediat ja keskustelut sosiaalisessa mediassa olivat tärkeä uutislähde vain noin joka viidennelle vastaajalle. Tutkimukseen vastanneista vain 13 prosenttia ilmoitti, että keskusteleminen internetissä tai sosiaalisessa mediassa koronasta on vastaajalle melko tai erittäin tärkeää.

Virheelliseen informaatioon oli kyselyn perusteella törmätty melko vähän. Eniten sitä oli vastaajien mukaan jakaneet vieraat ihmiset (35 prosenttia) ja vähiten sairaanhoitopiirit (4 prosenttia). Sosiaalisen median palveluissa virheelliseen tietoon oli törmännyt noin viidesosa vastaajista. Eniten sitä oli kohdattu keskustelufoorumeilla.

– Kiinnostavaa on, että luottamus uutismediaa ja viranomaisia kohtaan on näin voimakasta. Yllättävintä on, että internetin ja sosiaalisen median rooli on puolestaan näin pieni. Kansainvälisiin tutkimuksiin verrattuna suomalaiset kokevat koronaviestinnän ja -uutisoinnin onnistuneen hyvin, Matikainen arvoi.

Helsingin yliopiston kyselytutkimuksen aineisto kerättiin Taloustukimuksen internet-paneelista toukokuun puolivälissä. Kyselyyn vastasi 1345 henkilöä.

Tutkimus on osa tutkimushanketta, jossa tarkastellaan suomalaisten näkemyksiä perinteisen uutismedian ja sosiaalisen median vallasta ja luottamuksesta sekä verrataan tuloksia kahteen kymmenen vuoden takaiseen tutkimukseen. Tunteet pelissä: Median auktoriteetti ja yleisön luottamus -hanketta rahoittaa Helsingin Sanomain Säätiö.