Asiasta tiedottaa ulkoministeriö.

Valtaosa kyselyyn vastanneista uskoo Suomen kehitysyhteistyön parantaneen naisten ja tyttöjen asemaa Afganistanissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tiedot käyvät ilmi ministeriön Taloustutkimuksella teettämästä mielipidekyselystä.

Selvä enemmistö suomalaisista kannattaa kehitysyhteistyötä. Suhtautuminen siihen jakautuu kuitenkin voimakkaasti sukupuolen ja puoluekannatuksen mukaan.

– Yli neljä viidestä suomalaisesta pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamista maailmasta. Tämä onkin Suomen kehitysyhteistyön tavoite numero yksi. Samaan maaliin pitää tähdätä myös muilla keinoin, kuten kaupan avulla, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) ulkoministeriön tiedotteessa.

Vaikka köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä sekä kehitysyhteistyötä pidetään tärkeinä, suuri osa kansalaisista ei kuitenkaan luota siihen, että työ olisi tehokasta ja tuloksellista.

– Meidän on kuunneltava tätä huolta herkällä korvalla ja varmistettava, että ihmiset saavat jatkossa riittävästi tietoa työstämme ja sen vaikuttavuudesta. Erilaiset pitkittyneet konfliktit ja katastrofit saattavat tuoda ihmisten mieliin epäilyn siitä, voiko kestäviä tuloksia ylipäätään saavuttaa. Omasta seurannastamme tiedämme, että niitä saavutetaan, ministeri Skinnari toteaa tiedotteessa.

Kyselyn julkistamistilaisuudessa puhunut Skinnari sanoi, että pian kaksi vuotta on eletty tilanteessa, jota kukaan ei osannut ennakoida.

– Korona on mullistanut maailman ja ikävä kyllä hidastanut myös hyvin edennyttä kehitystä – tai jopa muuttanut sen suuntaa. Ensimmäistä kertaa 30 vuoteen köyhyys on maailmassa lisääntynyt. Pandemia on kasvattanut sosioekonomisia ongelmia ja pahentanut velkakriisiä kehittyvissä maissa. Etenkin lasten ja nuorten tilanne on hyvin huolestuttava ja ruokaturva on aiempaa huonommissa kantimissa, Skinnari totesi.

– Kehitysyhteistyö on ollut ja on jatkossakin kovan paineen alla myös ilmastonmuutoksen ja konfliktien vuoksi. Tilanne lukuisissa maissa on erittäin vaikea ja jatkuvan tarkkailumme alla.

Skinnarin mukaan viime aikojen tapahtumat ovat alleviivanneet sitä, että kehityspolitiikka on erottamaton osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

– Globaali tilanne ja ongelmien luonne korostavat myös monenkeskisen yhteistyön tärkeyttä. Erityisen tärkeän viitekehyksen meille muodostavat YK ja EU.

Gallupin tuloksista Skinnari sanoi, että on ilo nähdä, että yli neljä viidestä suomalaisesta pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamista maailmasta.

– Tämä onkin kehitysyhteistyömme ykköstavoite. Myös kehitysyhteistyön kannatus on ilahduttavan korkealla tasolla. Kyselyn perusteella suomalaiset kannattavat vahvasti koulutuksen, osaamisen ja ammattitaidon tukemista kehitysyhteistyön keinoin. Tärkeänä pidetään myös etenkin tasa-arvon ja naisten aseman parantamista, vesi- ja sanitaatiotilanteen korjaamista sekä tukea ihmisoikeuksien toteutumiselle. Kaikki nämä ovat kehitysyhteistyömme kärkiteemoja.

– Toisaalta on huolestuttavaa huomata, että suuri osa suomalaisista ei kuitenkaan luota siihen, että kehitysyhteistyö olisi tehokasta ja tuloksellista. Ulkoministeriössä on tehty valtavasti työtä tulosohjauksen,
riskien ja laadun hallinnan kehittämiseksi viime vuosina. Uskallan sanoa, ettei mitään valtionhallinnon budjettikohtaa evaluoida, tarkkailla ja valvota yhtä tarkasti kuin kehitysyhteistyötä. Saimme esimerkiksi OECD:lta tänä keväänä erittäin myönteisiä arvioita työstämme.

Ulkoministeriö antaa eduskunnalle laajan tulos- ja vaikuttavuusraportin syksyllä 2022.

Kysely tehtiin elokuun lopussa, jolloin ulkomaanuutisia hallitsivat tiedot Talebanin valtaannoususta Afganistanissa. Selkeä enemmistö (86 %) kyselyyn vastanneista kantoi huolta naisten ja tyttöjen asemaa Taleban-hallinnon alla.

Valtaosa – 65 prosenttia – vastaajista uskoo Suomen kehitysyhteistyön parantaneen naisten ja tyttöjen asemaa Afganistanissa viimeisten 20 vuoden aikana. Humanitaarisen avun antamista afganistanilaisille pitää tärkeänä 75 prosenttia vastanneista. Pitkäjänteisen kehitysyhteistyön aloittamiseen maassa suhtaudutaan kuitenkin skeptisemmin: naisista tätä kannattaa 48 prosenttia, miehistä 31 prosenttia.

Ulkoministeriö on selvittänyt suomalaisten mielipiteitä kehitysyhteistyöstä vuosittain jo miltei kahdenkymmenen vuoden ajan. Tutkimukset on tehty viime vuosina henkilökohtaisin käyntihaastatteluin. Tänä vuonna menetelmä vaihdettiin internetpaneeliin. Siksi tämän vuoden tulokset eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien tulosten kanssa.

– Kun on kysytty samanaikaisesti samoja kysymyksiä sekä käyntihaastatteluilla että internetpaneelissa, havaitaan että internetpaneeli menetelmänä selittää kehitysyhteistyöhön kielteisesti suhtautuvien ja tehokkuutta epäilevien määrää ja muutoksen aiempiin vuosiin verrattuna. Ilmeisesti kasvottomassa online-ympäristössä kriittisten vastausten antaminen on helpompaa kuin kasvokkaisessa haastattelussa, jossa haastattelijan kotiinsa päästämä vastaaja saattaa olla jo lähtökohtaisesti vastaanottavaisempi ja myötämielisempi, toteaa taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen tiedotteen mukaan.

Tuloksissa on joidenkin kysymysten kohdalla merkittäviä eroja siitäkin huolimatta, että väestöryhmät ovat molemmissa menetelmissä edustettuina samanlaisilla prosenttiosuuksilla esimerkiksi iän, sukupuolen ja puoluekannan mukaan.

Tutkimukseen osallistui 1 173 henkilöä eri puolilla Suomea. Tutkimuksen virhemarginaali on 2,7 prosenttiyksikköä 95 prosentin luotettavuustasolla.