Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Suomalaismepeiltä tiukkaa analyysia EU:n elpymisrahastosta – “Jos tätä murennetaan, me olemme seitsemän sylen vesillä”

Suomalaismeppien perussuhtautumista EU-komission ehdottamaan elpymisrahastoon voi pitää positiivisena, mutta paljon nähdään myös parannettavaa. Kuvassa SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma.

EU-komissio esittää eilen 750 miljardin elpymisrahaston koronasta toipumiseksi. Rahastosta 500 miljardia jaettaisiin tukina ja 250 miljardia lainoina.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Komissio ottaisi lainaa budjetin omia varoja vastaan. Lainaa alettaisiin maksaa takaisin vasta seuraavalla budjettikaudella eli vuoden 2027 jälkeen. Tämä voisi tarkoittaa jäsenmaksujen korotuksia tai EU:n omien varojen kasvattamista verotuksellisin keinoin.

Budjetti- sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnissa istuvat mepit Sirpa Pietikäinen (EPP, kok.), Eero Heinäluoma (S&D, sd.), Mauri Pekkarinen (Renew, kesk.) ja Ville Niinistö (Greens/EFA, vihr.) kommentoivat tänään etäyhteyksin järjestetyssä tiedostustilaisuudessa komission esitystä.

Heinäluoma painotti, että EU:n toimet pitää suhteutettaa siihen, että koronakriisi on poikkeuksellinen kriisi eikä sitä ole mikään jäsenvaltio itse kehittänyt. Mikään EU:n yhteisten periaatteiden muutoshetki Heinäluoman mukaan ei kuitenkaan ole kyseessä.

Koska shokki on iso, myös talousvastauksen täytyy Heinäluoman mukaan olla luja, jotta talouden pysähtyminen estetään.

Komission esitys ei sellaisenaan Heinäluomaa kuitenkaan tyydytä. Hän pitää tärkeänä, että lainojen osuus jälleenrakennusrahastossa kasvaa nyt ehdotetusta.

Lainaosuuden kasvaminen merkitsisi myös jäsenmaiden suurempaa sitoutumista ja kertoisi, että varoja on pakko käyttää mahdollisimman vastuullisesti. Samalla se aiheuttaisi  myös vähemmän maksurasitetta Suomelle.

Heinäluoma painottaa myös tuen ehdollisuutta. Täytyy olla selkeät ehdot, miten rahaa saa käyttää ja miten valtiontalouksien yleistä linjaa hoidetaan ja uudistuksia tehdään.

– Ei voi olla kyse avoimesta valtakirjasta tai lahjarahasta.

Heinäluoma painotti voimakkaasti kestävien valtiontalouksien merkitystä ja samalla sitä, että komission pakettiin rakennetaan vuosittainen seurantamekanismi sekä takaisinperintämahdollisuus, mikäli rahoja ei käytetä oikein.

“Käytetään se nyt hyvä herra isä järkevästi.”

Heinäluoma pitää tärkeänä, ettei komissio esitä eurobondeihin siirtymistä.

Eurobondi tarkoittaa yhteistä  joukkovelkakirjaa, toisin sanoen lainaa, jonka euromaat ottaisivat yhdessä huolehtien myös sen takaisinmaksusta.

– Jäsenmaiden yhteistä velanottoa, jossa olisi yhteisiä velkapapereita, tässä ei ole mukana.

Heinäluoman mukaan nyt on paneuduttava erityisesti siihen, mitä Suomi voisi saada elpymisrahastosta. Hän nosti esiin vaikkapa matkailuun liittyvät tukiohjelmat.

Sirpa Pietikäinen painotti, ettei Suomi selviä koronakriisistä yksin. Jos koko Euroopalla menee huonosti, myös Suomen taloudella menee huonosti.

Heinäluoman tavoin hänkin arvioi elpymisrahastoa suhteessa kriisin poikkeukselliseen kokoon. Hänkin pitää tärkeänä elpymisrahaston ehdollisuutta ja rahan käytön valvontaa sekä takaisinperintämahdollisuutta. Tuen pitä olla rakenteellisesti uudistavaa ja kestävää, esimerkiksi digitalisaatiota ja vihreää taloutta edistävää. Tällä tavoin myös näissä vahva Suomi voisi olla saamapuolella vahva.

Pietikäinen huomautti, että velkajärjestelyt tulevat olemaan tosiasiallisesti edessä, koska kaikkien maiden velka-asteet nousevat niin suuriksi. Elpymisrahastoa ei pidä sitoa tähän näkymään.

– Jos otetaan massiivinen velka meidän tulevilla sukupolville, käytetään se nyt hyvä herra isä järkevästi ja valvotaan, että se oikeasti menee jäsenmaissa sinne minne pitäisi ja pidetään huolta, että voimme myöskin puuttua, jos käytännössä näin ei ole tehty.

Pietikäinen huomautti myös, että samaa lainamekanismia, jota käytetään nyt elpymisrahaston pohjana eli komission lainaa eu-budjettia vastaan käytettiin jo väliaikaisessa vakausvälineessä finanssikriisin jälkeen.

“Suomikin varmaan jotain saa.”

Jos Heinäluoma ja Pietikäinen edustivat jokseenkin myötämielistä mutta ongelmia korjaavaa linjaa elpymisrahastolle, Mauri Pekkarinen vei kritiikkiä vielä astetta pidemmälle. Hänkin painottaa, että solidaarisuutta tarvitaan, koska kyseessä on iso katastrofi.

– Mitä tulee elvytykseen, talouden suosta nousemiseen, ensisijainen vastuu siitäkin pitää olla jäsenmaiden omissa käsissä.

Nyt komission esittelemä seitsenvuotinen budjetti ja siihen kytkeytyvä elpymisrahasto ei Pekkarisen mukaan voi sellaisenaan kelvata Suomelle. Hänen mukaansa rahasto rikkoo radikaalisti no bail out -periaatetta, jonka mukaan kaikki EU-maat vastaavat omista veloistaan.

– Suomikin varmaan jotain saa, mutta meidän laskennallinen vastuu koko potista on yli 8 miljardia. Saamme ehkä jotain takaisin, mutta ei kovin paljon.

Pekkarinen ei näe kovin isona eroakomission lainan ja eurobondien välillä. Pekkarinen sanoo ei suorille jaettaville avustuksille elpymisrahastosta ja pitää lainarahoitusta parempana ja kestävämpänä ratkaisuna.

Pekkarisen jälkeen mediatilaisuudessa ääneen päässyt vihreiden meppi Ville Niinistö sanoo pitävänsä kapeana EU:n näkemistä nollasummapelinä, jossa siihen laitetaan ja sieltä saadaan rahaa.

– Minä ja vihreät laajemmin pidämme komission esitystä erittäin hyvänä ja taitavasti rakennettuna.

“Meidän talouskasvuhyöty on merkittävä.”

Ville Niinistön mukaan elpymisrahasto ei ole täysin vastikkeeton. Hän totesi, että siinä eräällä tavalla lainan kautta nostetaan EU:n budjettia ja painotti rahaston investointiluonnetta.

Samalla ratkaisu korjaaa Niinistön mukaan jännitettä EKP:n rahapolitiikan ja toisaalta EU:n finanssipolitiikan välillä. Nyt EU:kin osaltaan ottaisi roolia ja pyrkisi saamaan reaalitalouden investointeja käyntiin.

Päinvastoin kuin Heinäluoma ja Pekkarinen Niinistö pitää hyvänä, että elpymisrahastosta myönnettäisiin enemmän avustuksia kuin lainaa.

Avustukset varmistaisivat Niinistön mukaan paremmin, että investoinnit myös toteutetaan. Rahankäytön valvonnassa on hänestäkin hiottavaa.

Kokonaisuutena Niinistö näkee, että Suomi hyötyisi k0omission ehdotuksesta. Suomen viennistä yli puolet menee EU-maihin. EU:n yhteisten satsauksien myötä, vaikutus Suomen vientiin olisi positiivinen.

– Meidän talouskasvuhyöty on merkittävä.

“Hypätäänkö kaikki koskeen?”

Suomalaismepit kävivät myös hyvin hienosyistä keskustelua siitä, missä määrin elpymisrahasto on EU-budjetin yhteydessä – jopa “välitila” mainittiin –  ja missä määrin se on erillinen, mikä ero elpymisrahastolla olisi eurobondeihin ja mikä on Euroopan parlamentin rooli päätöksiä tehtäessä.

Sirpa Pietikäinen muistutti, että jo EKP:n velkakirjaostojen kautta EU:ssa on otettu yhteisvastuuta ja kehotti olemaan itselleen rehellinen.

– Ei eurobondeja ole tähän esitetty, mutta ne eivät olisi myöskään ratkaisu, koska ei edes vuodessa saataisi tätä systeemiä pystyyn.

Hän varoitti myös varjomiekkailusta finanssikriisin kanssa. Päinvastoin kuin tuolloin nyt on kyseessä symmetrinen kriisi, joka on kohdannut kaikkia yhteisesti.

– Saksan järki tulee siitä, mikä pitäisi olla myös Suomen suuri järki, että jos Eurooopan talous pissii, taatusti ja vielä enemmän pissii myös Suomen talous. Olemme samassa veneessä. Ja se, että heittää toisen koskeen ja on yksi soutaja vähemmän tai hyppää itse, ei tässä kriisisssä varsinaisesti auta, Pietikäinen sanoi.

Hän kävi läpi useita hankkeita, joita Euroopassa on ollut vireillä kriisinrahoitusmekanismien parantamiseksi, joita ei ole kuitenkaaan saatu tähän saakka maaliin.

– Kun on viimeinen hetki – hypätäänkö kaikki koskeen ja katsotaan kestääkö pää kiviä ja annetaan EU:n sitten hajota kivikkoon – niin silloin se järki voittaa, Pietikäinen sanoi ja kuvasi Saksan ja Ranskan esitystä järjen voitoksi.

Pietikäinen toivoo, että päätöksiä syntyisi nopeasti, viimeistään jouluun mennessä, jotta rahat saataisiin käyttöön. Päätösten aikatauluista mepeillä oli hieman eri arvioita.

“Jokainen maa viime kädessä vastaa itse omista veloistaan.”

Eero Heinäluoma korosti edelleen, että olennaista on se, että jäsenvaltiot eivät ole siirtymässä yhteisiin velkapapereihin.

– Sellaista vastuuta mielestäni ei pidä ottaa, jossa Suomi sitoutuu muiden maiden velanoton rahoittamiseen ja jossa se ei tiedä, miten rahaa käytetään. Tämähän on ollut eurobondien alkuperäisen keskustelun idea, että lasketaan jäsenmaiden yhteiset eurobondit liikkeelle, jotka toisivat alhaisen korkotason ikään kuin kaikille. Tärkeintä on, että siihen tässä ei mennä.

– Eli sellaiset jäsenmaiden yhteiset velkakirjat, joita käytetään jäsenmaiden valtiontalouksien rahoituksiin ovat tästä pois ja se on hyvä asia. Tässä Suomen pitää pitää kirkkaasti linjasta kiinni.

Heinäluoma ymmärsi myös Pekkarisen no bail out -puheita ja painotti, että kyseenalaista yhteisvastuuta toisten EU-maiden veloista ja valtiontalouksista pitää välttää.

– Pitää pitää kiinni no bail out -säännöstä ja lähteä siitä, että rakennamme järjestelmiä, jossa pitää tietää, että jokainen maa viime kädessä vastaa itse omista veloistaan.

– Jos tätä murennetaan, me olemme seitsemän sylen vesillä, Heinäluoma totesi.

“Pidän tällä tiedolla järkevänä.”

Komission ehdotuksessa on Heinäluoman mukaan se hyvä puoli, että nyt raha käytetään elvytykseen ja takaisinmaksu suoritetaan huomattavan paljon myöhemmin. Tällöin elvtyksen olisi pitänyt mahdollistaa se, että valtiontaloudet ovat jo paremmassa kunnossa.

– Pidän tällä tiedolla järkevänä, että takaisinmaksu alkaa vasta siellä seuraavan rahoituskehyksen yhteydessä.

EU:n omien varojen kehittämistä Heinäluoma pitää perusteltuna tietyin ehdoin ja kansalliset näkökulmat huomioiden, mikä estäisi myös jäsenmaksujen mahdollista nousua elpymisrahastoon otettavan lainan vuoksi.

Vaikka ympäristön kannalta tiettyjen EU:n omien varojen lisääminen voi olla perusteltua, esimerkiksi ajatus päästökaupan laventamisesta meri- laiva- ja lentoliikenteeseen on Heinäluoman mukaan kiistatta Suomelle ongelmallinen.

– Se pitää voida sanoa ääneen, Heinäluoma totesi ja pohti, että Suomen on myös haettava rahoituskehysten sisällä kompensaatiota, jos näissä ratkaisuissa edetään.

Mauri Pekkarinen palasi eurobondikeskusteluun ja elpymisrahaston vertailuun.

– Kummallakin tavalla raha hankkien, oli se eurobondit tai valtuus komissiolle ottaa lainaa, kummassakin tapauksessa aina me olemme vastuussa, että raha tulee maksettua takaisin. Ne ovat yhteisvastuullisia järjestelyjä, vaikka juridinen luonne on erilainen.

– Kyllä nämä velat, jota komissio ottaa ja siihen liitttyvät vastuut on se iso juttu, jossa me kannamme suhteellisesti hurjan paljon suuremman vastuun kuin muut maat, Pekkarinen sanoi ja uskoo, että Suomi hakee myönnettävien avustusten sijaan elpymisrahastolle lainapainoitteista ratkaisua.

“Olemme etenemässä malliin, jossa EU:n toimivalta selkeästi kasvaa.”

Ville Niinistö kertoi, että europarlamentin puolueryhmistä vihreät ovat yhtenäisesti EU:n yhteisvastuun kasvattamisen puolella mutta täysin vastikkeetonta tämän ei pidä vihreittenkään mukaan olla olla.

Komission elpymisrahasto-viritelmää Niinistö pitää ovelana.

– Saadaan isoja investointeja liikkeelle EU-budjetin tai kokonaisuuden kautta.

Niinistö arvelee,  että parlamentin näkemys on se, että uusi rahasto on budjettiin rinnastettava, jolloin myös parlamentin päätösvallan pitää toteutua asiassa.

Rakenteeltaan rahasto on Niinistön mielestä kiinnostava myös, koska siinä pystytään edellyttämään talousohjausjakson seuraamista. Eurooppalainen ohjausjakso on EU:n talous- ja finanssipolitiikan koordinointisykli ja osa EU:n talouden ohjausjärjestelmää.

– EU ja komissio voivat päättää, mihin rahoja sijoitetaan. Se ei ole jäsenmaille löysää rahaa ilman mitään vastikkeellisuutta. Se on investointivastikkeellinen rahasto.

Niinistön mukaan tämä tarkoittaa käytännössä yhä enemmän yhteistä finanssipolitiikkaa. Hänestä se on järkevää ja vääjäämätöntä, jos halutaan, että sisämarkkinat toimivat, Suomen vienti EU-alueelle vetää ja taloudet saadaan nousemaan. Kaikilla valtioilla on kuitenkin viimekätinen vastuu omista veloistaan ja taloudenpidostaan.

Jokainen vastaa omista veloistaan -ajattelutapa ei kuitenkaan Niinistön mukaan poista mahdollisuutta, ettei komissio voisi ottaa lainaa ja että se maksetaan myöhemmin takaisin.

Niinistön mukaan nyt on myös historiallisen hyvä tilaisuus saada EU:n omia varoja eteenpäin kuten tiettyjä ympäristöveroja, joilla ei kuitenkaan korvattaisi kansallisia veroja.

– Olemme etenemässä malliin, jossa EU:n toimivalta selkeästi kasvaa tai mahdollisuudet toimia kasvavat, jos jäsenmaat ratkaisun hyväksyvät.

Niinistön mukaan komission esitys pikemminkin täyttää Euroopassa hoitamatta jäänyttä tilaa kuin olisi pois jäsenvaltioilta.

Rahaston ja eurobondien vertailusta Niinistön näkökulma on se, että käytännöllisesti kyse on samasta asiasta kuin olisi laskettu liikkeelle yhteisiä koronabondeja, mutta teknisesti ratkaisu on erilainen ja helpommin hyväksyttävissä. Sen sijaan varsinaisista eurobondeista ratkaisu poikkeaa, sillä niissä olisi kyse pysyvästä järjestelystä.

“Suomen kannalta on tärkeä korostaa, että…”

Sirpa Pietikäisen europarlamenttiryhmä EPP kannattaa komission pakettia tietyillä reunaehdoilla, joihin kuuluvat muun muassa parlamentaarinen valvonta sekä liittyminen eurooppalaiseen ohjausjaksoon. EU:n omien varojen lisäämistä EPP kannattaa, kunhan ne eivät koske kansallisiin verolähteisiin.

Eero Heinäluoman mukaan hänen europarlamenttiryhmänsä on vaatinut voimallisesti EU:n yhteistä reagointia ja myös kooltaan merkittävää jälleenrakennusrahastoa.

Eilen käydyissä keskusteluissa Heinäluoma kuitenkin huomasi halukkuutta olla vielä ottamatta pitkälle meneviä kantoja. Heinäluoma uskoo demariryhmän vaativan muutoksia vaikka perusteeltaan komission ehdotusta kannatetaankin.

– Suomen kannalta on tärkeä korostaa, että tämä on koronakriisiin vastaamista ja että ratkaisut tehdään tästä näkökulmasta ja ne ovat ajallisesti rajattuja, Heinäluoma itse evästää.

EU-budjetin tai EU-verojen kasvattamisen ystävä Heinäluoma ei ole.

– Uskon, että asiat tulevat paremmin hoidettua, kun budjetissa on vain ne tehtävät, jotka on välttämättä hoitaa EU:ssa ja niihin liittyvä rahoitus.

Jos EU:n omia varoja kuten verotusta tulee, niiden olisi oltava pisteluontoisia eikä jäsenvaltioiden käytössä tällä hetkellä.

Mauri Pekkarinen uskoo, että hänen 90 mepin ryhmästä 25–30 suhtautuu erittäin kriittisesti komission ehdotukseen.

– Mutta sellaisia meppejä, että aivan totaalisesti vastustettaisiin aivan kaikkia yhteisiä toimia elvytyksen vauhdittamiseksi, meidän ryhmässä tuskin kovin monta on.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE