SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma pitää hyvänä sopimuksen syntymistä, sillä kaikkien intressi on välttää sopimukseton brexit.

Heinäluoma pitää uutta sopimusta jonkinsorttisena vastaantulona Britannian pääministerille Boris Johnsonille. Sopimus selkiyttää Pohjois Irlannin asemaa ja briteillä on vapaus tehdä omia kauppasopimuksia, jotka voivat toteutua myös Pohjois-Irlannin osalta. Tosin Pohjois-Irlannissa toteutettaisiin samalla myös EU:n kauppasopimussäädäntöä.

Kokoomusmeppi Sirpa Pietikäisen mukaan EU:n brexit-neuvottelija Michel Barnier ehdotti jo 2018 aika samanlaista sopimusta kuin nyt. Silloinen pääministeri Theresa May oli lähellä hyväksyä sen.

Uusi sopu tuo myös riskinsä, että sopimus purettaisiin, jos tällaista hyväksyntää ei alkuvaiheessa tiettyjen vuosien väliajoin saataisi.

Hyvin epävarmaa on yhtä kaikki se, läpäiseekö sopimus brittiparlamenttia.

Keskustan europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen totesi, että brexitissä on vielä aika monta hämärää asiaa ja lopulliset sovellutukset jäävät vielä neuvottelujen varaan.

Tulliliittoa Pekkarinen pitää aika selvänä, sillä Pohjois-Irlanti ja Englanti muodostaisivat jatkossa tulliliiton. Sen sijaan esimerkiksi arvonlisäverotukseen liittyy erityisen hankalia kysymyksiä.

Heidi Hautala ja Ville Niinistö, vihreät mepit, kiinnittivät huomiota siihen, että esimerkiksi työhön, eritoten työsuojeluun sekä ympäristönormeihin liittyvien asioiden statusta on alennettu uudessa sopimuksessa. Pelkona onkin, että britit saattaisivat alkaa kilpailla Eurooppaa vastaan näillä.

Tämä herätti suomalaismeppien välillä kiinnostavaa keskustelua. Esimerkiksi Heinäluoma ja Pekkarinen suhtautuivat varauksellisesti vihreitten meppien pelkoon. Tosin Heinäluoma arvioi brittien työväenpuolueen jakavan vihreitten meppien huolen.

Heinäluoma kuitenkin muistutti, että brittien kanssa solmitaan kuitenkin uusi kauppasopimus, joissa näistäkin asioista voidaan neuvotella.

– Itse ajattelen, niin että meille kaikkein haitallisin ja nopeasti tuntuva vaikutus on, jos britit lähtevät kilpailemaan verotuksella, Heinäluoma sanoi ja totesi, että tämä olisi haitallista muiden mukana pohjoismaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle.

Esimerkiksi pankkisektorilla yritysverotus voitaisiin painaa alas.

– En ole ollenkaan varma, että työelämään ja työolosuhteisiin liittyvissä asioissa tapahtuisi mitään radikaalia muutosta. En oikein tunnista tällaista, Pekkarinen sanoi.

Hän totesi, ettei hänen tiedossaan ole ainakaan sellaisia enteitä, että britit alkaisivat kilpailla ympäristöasioilla. Pekkarinen viittasi myös eräisiin tilastoihin, joissa Britannia sijoittuu eurooppalaisittain ympäristönsuojelussa mallikkaasti.

Sirpa Pietikäinen huomautti hänkin, että EU tuskin solmisi Britannian kanssa vapaakauppasopimusta, joka ei noudattaisi EU:n ympäristösäädöksiä.

Ville Niinistö tarkensi, ettei hänenkään huolensa liity niinkään brittien ilmastopolitiikkaan vaan esimerkiksi ympäristön- ja työsuojeluun, muun muassa työterveyden edistämiseen, jossa Iso-Britannia on ollut nihkeä. Niin ikään esimerkiksi maataloudessa voitaisiin Britanniassa sallia myrkkyjä, joita EU ei salli.

Hautala sanoi, että pitää finanssimarkkinapuolta, johon Heinäluomakin viittasi, hankalimpana. Hautala näki mahdollisuuden, että Lontoon finanssikeskus City voisi ryhtyä jonkinlaiseksi veroparatiisiksi EU:n rinnalle.

Pietikäinen ei tähän usko, sillä ”halpahallitoimijaksi” ryhtyminen olisi Citylle iso mainehaitta.