Tämä käy ilmi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n tiistaina julkistetusta kyselystä.

Miehistä Yhdysvaltojen tukeen uskoo vielä joka toinen, naisista harvempi kuin joka kolmas. Suomalaiset pitävät esimerkiksi Iso-Britanniaa jo amerikkalaisia ”parempana” liittolaisena ja myönteisenä vaikuttajana Suomen turvallisuudelle.

Kyselyssä arvio Yhdysvaltojen myönteisestä vaikutuksesta Suomen turvallisuuteen laski kiihtyvää tahtia jo toista vuotta peräkkäin. Toissa vuonna hieman yli puolet vastanneista arvioi Yhdysvaltojen vaikutuksen olevan myönteinen, nyt enää 30 prosenttia.

TOISTAISEKSI Yhdysvaltojen tukeen kohdistuvat epäilyt eivät heijastu Suomen Nato-jäsenyyden suosioon.

Siihen suhtautuu myönteisesti 85 prosenttia MTS:n kyselyyn vastanneista. Nato on myös kansainvälisistä organisaatioista selvä ykkönen, kun arvioidaan myönteistä vaikutusta Suomen turvallisuuteen.

Viime vuonna tuki oli 82 prosenttia.

Tuki Nato-jäsenyydelle on vahvaa kautta koko puoluekentän. Nato-kriittisimmän eduskuntapuolueen vasemmistoliiton kannattajistakin yli 70 prosenttia kannattaa kyselyssä Suomen Nato-jäsenyyttä.

Kaksi kolmasosaa vastaajista on sitä mieltä, että Suomen pitää olla valmis puolustamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta toista Nato-maata.

SUOMEN OMAN puolustuksen nykyiset järjestelyt saavat MTS:n kyselyn perustella kansalaisilta vahvan tuen.

Nykyistä yleistä asevelvollisuutta, joka on miehille pakollinen ja naisille vapaaehtoinen, kannattaa kyselyssä kolme neljäsosaa vastaajista. Nykymallin kannatus on yhtä suurta sekä miesten että naisten keskuudessa.

Vaihtoehdoista suosituimpia ovat kaikkia yhteisesti koskeva yleinen asevelvollisuus tai yleinen kansalaispalvelus, jonka voisi suorittaa ase- tai siviilipalveluksena. Molempia tukee noin kolmasosa vastaajista.

Tarkasti seurattu maanpuolustustahto on säilynyt MTS:n kyselyn perusteella vahvana. Noin neljä viidestä vastaajasta katsoo, että Suomeen kohdistuvaa hyökkäystä vastaan on puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa. Yhtä moni on valmis osallistumaan maanpuolustukseen myös henkilökohtaisella panoksella.

Ero sukupuolten välillä on maanpuolustustahdossa kuitenkin selvä: miesten valmius ryhtyä puolustussotaan tai tukea sitä on noin 20 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten.

Vastaajista 85 prosenttia luottaa Puolustusvoimien kykyyn puolustaa Suomea sotilaallisia uhkia vastaan. Myös käsitys koko yhteiskunnan kriisinsietokyvystä on hyvä: neljä viidestä vastaajasta arvioi varautumisen erilaisiin häiriötilanteisiin ja kriiseihin olevan melko tai erittäin hyvällä mallilla.

Suomen puolustuspolitiikkaa pitää hyvin hoidettuna neljä viidestä vastaajasta. Ulkopolitiikasta näin ajattelee 68 prosenttia.

HUONO TALOUSTILANNE ei MTS-kyselyn perusteella ole saanut suomalaisia epäröimään tarvetta vahvistaa puolustusta. Puolustusmäärärahojen korottamista kannattaa 61 prosenttia ja niiden pitämistä ennallaan 24 prosenttia vastaajista.

Viime vuoden vastaavaan kyselyyn vastanneista moni näyttää siirtyneen lisämäärärahojen kannattajaksi, kun he aiemmin olisivat pitäneet rahoituksen entisellään. Puolustukseen osoitettavan rahan vähentämistä kannattaa vain kuusi prosenttia.

Hieman yli puolet vastaajista arvioi sotilaallisen tilanteen Suomen lähialueella muuttuvan nykyistä uhkaavammaksi seuraavien kymmenen vuoden aikana. Venäjän vaikutuksen Suomen turvallisuuteen arvioi kielteiseksi yhdeksän kymmenestä vastaajasta.

Vastaajien suurimman huolenaiheet maailmapoliittisessa tilanteessa liittyvät kehitykseen Venäjällä (85 prosenttia) ja Yhdysvalloissa (77 prosenttia vastaajista).

Suomen ja Euroopan unionin tuki Ukrainalle saa kyselyssä kannatusta. Puolet vastaajista pitäisi taloudellisen tuen ennallaan ja kolmannes lisäisi sitä. Aseellista apua olisi valmis lisäämään 40 prosenttia vastaajista. Yhtä moni pitäisi avun nykytasolla.

Venäjän vastaisten pakotteiden lisäämistä entisestään kannattaa 62 prosenttia vastaajista. Reilu viidennes pitäisi pakotteet nykytasolla.

MTS:n Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn osallistui vajaat 1 100 yli 15-vuotiasta Manner-Suomesta syys-lokakuun aikana. Tulosten virhemarginaali on koko väestön osalta 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.