Talous
12.11.2025 09:46 ・ Päivitetty: 12.11.2025 09:46
Suomalaisten ruokaostoksilla hinta kiilaa tärkeämmäksi kriteeriksi kuin maku, laatu tai kotimaisuus
Hinta on ruokakauppaan suuntaavilla suomalaisilla yhä ostosten ykköskriteeri, käy ilmi Pellervon taloustutkimus PTT:n kuluttajakyselystä. Hinta kiilaa kaikissa tuloluokissa tärkeimmäksi tekijäksi ennen makua, laatua ja kotimaisuutta.
Vastaajista 72 prosenttia valitsi hinnan keskeiseksi ostopäätökseen vaikuttavaksi tekijäksi. Lukema on täsmälleen sama kuin edellisessä kyselyssä vuonna 2023, vaikka ruuan voimakkain hinnannousu on vuosien 2022-2023 jälkeen rauhoittunut. Hinta oli tärkein tekijä kaikissa ikäryhmissä paitsi yli 65-vuotiailla, joilla kotimaisuus sai enemmän mainintoja.
Myös arviot ruuan kalleudesta suhteessa kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin pysyivät jotakuinkin ennallaan. Vastaajista 38 prosenttia arvioi, että ruoka on liian kallista. Jos kotitalouden bruttovuositulot olivat alle 20 000 euroa, ruokaa piti liian kalliina liki kaksi kolmannesta vastaajista. Jos tulot olivat yli 85 000 euroa, samaa mieltä oli vain viidennes.
Kyselyssä selvitettiin myös näkemyksiä kaupan omista tuotemerkeistä eli private label -tuotteista. Vastaajista kaksi kolmasosaa piti kaupan omia merkkejä edullisempina kuin brändituotteita ja iso osa laadultaan samantasoisina. Erityisesti pienituloiset arvioivat ostavansa kaupan omien merkkien tuotteita aiempaa enemmän.
Kantar TNS Agrin tänä syksynä tekemään kyselyyn vastasi noin 1 200 iältään 18-79-vuotiasta ihmistä. Kyselyn virhemarginaali on 2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.
VALTAOSA vastaajista arvioi ruuan kulutuksensa pysyneen ennallaan eri tuoteryhmissä. Naudan- ja sianlihan kulutusta lisänneitä oli vain vähän ja selvästi useampi ilmoitti vähentäneensä niiden käyttöä. Lähes kolmannes vastaajista söi lihaleikkeleitä aiempaa vähemmän.
- Kasvipohjaisten tuotteiden, kuten kasviproteiinien tai kaurajuomien kulutus, on edelleen selvästi polarisoitunutta. Kasvipohjaisten tuotteiden käyttämättömyys oli selvästi suurempaa vanhemmissa ikäluokissa sekä maaseutumaisissa kunnissa, sanoo maatalousekonomisti Pekka Kinnunen tiedotteessa.
Uudet kansalliset ravitsemussuositukset julkaistiin vuosi sitten. Ravitsemussuosituksia seuraavat vastaajat vaikuttavat kyselyn mukaan vähentäneen lihatuotteiden kulutusta enemmän kuin muut. Naiset seuraavat suosituksia miehiä enemmän.
Liki puolet suosituksista kuulleista vastaajista arvioi, etteivät suositukset ohjaa heidän syömistään millään tavoin. Viidennes oli tehnyt muutoksia ruokavalioonsa suositusten mukaisesti, hieman pienempi osuus ei ollut edes tietoinen tai kuullut uusista suosituksista.
Vastaukset kertovat kulutuksen suunnasta, mutta eivät tarkoista kilo- tai litramääräisistä muutoksista.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.