– Koronaviruksen vastainen taistelu sekä talouden ja työllisyyden vahvistaminen olisivat niitä keinoja, joilla yhtenäisyyttä saataisiin rakennettua ja tuotua republikaaneja myös mukaan hallitsemiseen, Kokko sanoo STT:lle.

Koronavirustaistelussa liittovaltio ottaa Kokon mukaan aiempaa enemmän roolia, joka ulottaa presidentin johtajuutta myös osavaltioihin.

– (Väistyneen presidentin Donald) Trumpin hallinnon linjahan oli se, että osavaltiot saavat puuhata mitä haluavat ja liittovaltio ei siihen puutu. Tämä varmasti tulee muuttumaan.

– Varapresidentti Kamala Harris tulee varmasti olemaan avuksi siinä, miten ristiriitaa valkoisten ja muiden amerikkalaisten välillä voidaan lieventää.

Harris on ensimmäinen varapresidentiksi valittu nainen. Juuriltaan hän on jamaikalainen ja intialainen.

Virkaanastujaisten sujuminen ympäri Yhdysvaltoja rauhanomaisesti kielii Kokon mukaan siitä, että ilmapiiri voi rauhoittua ja väkivallan uhka tauota. Tutkijan mukaan muutama viikko sitten tapahtunut mellakka kongressissa herätti monet poliitikot ja kansalaiset ymmärtämään, että tilanteen täytyy muuttua.

Myös liittovaltion vastaus kongressin tapahtumiin lähetti Kokon mukaan vahvan viestin.

– Kun katsoo viranomaisten toimintaa Capitolin iskujen jälkeen: mielenosoittajien pidätyksiä ja tuomioita, joita he ovat saamassa sekä Washingtonissa virkaanastujaisten alla ollutta sotilasvoimaa, niin kyllä tämä uhka otettiin tosissaan, ja se myös rauhoitti näitä ääriliikkeitä.

Myös Trumpilla on rooli siinä, miten Biden onnistuu yhdistämään kansaa. Esimerkiksi Trumpin ydinkannattajat pitävät Kokon mukaan jatkossakin Bidenin presidenttiyttä vaalivilpillä hankituksi, kunnes Trump heille toisin sanoo.

Väitöskirjatutkija arvelee Trumpin ykkösasiana olevan mediassa pysyminen, mutta epäselvää on, miten hän tilaansa julkisuudessa käyttää.

– Fanaattisimmat kannattajat varmasti odottavat, että presidentiltä tulisi jokin käsky siitä, mitä nyt pitäisi tehdä.

Vähiten kivuttomaksi Kokko arvelee Bidenin kaudella Yhdysvaltojen kansainvälisen aseman jälleenrakentamisen.

– Jos katsoo, millaisia kommentteja Euroopan johtajat antoivat heti Bidenin valinnan jälkeen, niin kyllähän tätä päivää on odotettu. Saadaan taas länsimaiden johtava maa takaisin demokratioiden perheeseen.

Ensitöikseen Biden allekirjoittikin määräyksiä, joilla hän pyrkii jälleen vahvistamaan Yhdysvaltojen roolia kansainvälisillä areenoilla.

Bidenin Yhdysvallat pyrkii muiden muassa palaamaan Pariisin ilmastosopimuksen jäseneksi ja YK:n alaiseen Maailman terveysjärjestö WHO:hon.

Mika-Matti Taskinen-STT