Helsingin yliopisto ja Hus tutkivat Ukrainasta vuoden 2022 Venäjä-hyökkäyksen jälkeen tulleita pakolaisia. Ne ihmiset, jotka olivat haavoittuneet tai loukkaantuneet sotaoloissa ja saaneet sairaalahoitoa vammoihinsa, kantoivat usein bakteereita joihin tavanomaiset antibiootit eivät tahdo tepsiä.

– Sotavammapotilailta löydettiin erittäin vastustuskykyisiä bakteereita ja niiden aiheuttamia, usein vakavia infektioita, kertoo tutkimusta johtanut professori Anu Kantele Helsingin yliopistosta tiedotteessa.

Sen sijaan niillä ukrainalaispakolaisilla, jotka eivät olleet tarvinneet kotimaassaan sairaalahoitoa, vastaavia resistenttejä bakteereja ei ollut sen enempää kuin tavallisilla suomalaismatkailijoillakaan.

Sodassa haavoittuneita pitää muutenkin osata hoitaa eri tavalla kuin tavanomaisessa siviilielämässä loukkaantuneita, ja tässä terveydenhuollolla on opeteltavaa.

– Konfliktialueiden sairaalat ovat ylikuormittuneita ja tehokas infektioiden torjunta on mahdotonta. Tällaisissa oloissa vaikeasti hoidettavat bakteerit pääsevät leviämään, Kantele kertoo.

SUOMEEN on tullut viime vuosina kymmeniä tuhansia ukrainalaisia, ja heistä valtaosalla ei ole ollut sodan aiheuttamia, sairaalahoitoa vaatineita fyysisiä vammoja. ”Tartuntavaaraa” ei muutenkaan ole, Hus korostaa, vaan kyse on erilaisten hoitokäytäntöjen tarpeesta.

Husin mukaan vammautuneita on ollut noin kahdeksan prosenttia tutkituista Ukraina-pakolaisista.

Useimmat Euroopan maat ovat tarjonneet hoitoa Ukrainassa haavoittuneille ihmisille.