Mielipiteet
14.4.2023 13:13 ・ Päivitetty: 14.4.2023 13:55
Suomeen tarvitaan asiakas- ja potilasturvallisuuslaki
Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi, että Suomessa kuluu yli miljardi euroa vuodessa terveydenhuollossa syntyneiden haittojen korjaamiseen. Tämä aiheuttaa erikokoisilla hyvinvointialueilla 12-95 miljoonan euron vuosikulut.
Myös sosiaalihuollon asiakasturvallisuuden pettämisen hinta on yhteiskunnalle suuri.
Sosiaali- ja terveydenhuollon turvallisuutta voi parantaa monin tavoin.
Potilaiden ja asiakkaiden oikeudet sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta koskevat henkilöstön velvoitteet ovat vaikeatulkintaisia ja hajallaan noin 20 laissa. Tämä vaikeuttaa niiden toimeenpanoa. Esimerkiksi sosiaalityöntekijän täytyy osata lukea velvollisuuksistaan useasta eri laista. Oikeus turvallisiin palveluihin ja tiedon saanti haittatapahtuman jälkeen eivät aina toteudu.
Potilas tarvitsee tiedon vahinkoepäilystä voidakseen tehdä potilasvahinkoilmoituksen, ja ammattihenkilöllä tulisi olla velvollisuus antaa aina tämä tieto potilaalle.
Suomessa tarvitaan asiakas- ja potilasturvallisuuslaki, joka kokoaa yhteen nyt hajallaan olevia säädöksiä asiakkaan ja potilaan oikeuksista, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden velvollisuuksista, palvelunjärjestäjän ja -tuottajan velvoitteista asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi, sekä menettelyt vakavan vaaratapahtuman jälkeen.
Selkeä ja helppotulkintainen säädöspohja parantaa asiakkaan ja potilaan asemaa sekä varmistaa ennakoivat ja vahinkojen sattuessa korjaavat menettelyt. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa on potilasturvallisuuslaki.
Hoito ja hoiva eivät voi olla vaikuttavia, elleivät ne ole turvallisia.
Epäkohta-, haitta- ja vaaratapahtumailmoitusmenettelyjen velvoittavuudella voi vahvistaa omavalvontaa. Ilmoitusmenettelyt kannattaa kytkeä hyvinvointialueiden tietojärjestelmiin ja valtion tietojärjestelmähankkeisiin, jotta tietoa voidaan hyödyntää järjestelmällisesti.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden tilannekuvaa ja raportointia tarvitaan päätösten tueksi. Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen koordinoimana edistetään asiakas- ja potilasturvallisuuden mittariston käyttöä hyvinvointialueilla. Monet turvallisuutta varmistavat menettelyt ja tilannekuvamittareiden käyttö tarvitsevat pitkäkestoista ja keskitettyä koordinaatiota juurtuakseen vakiintuneiksi käytännöiksi.
Turvallisuussisältöjen kuuluminen kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden perus- ja jatkokoulutukseen, perehdytykseen sekä täydennyskoulutukseen antaa valmiudet tarttua sosiaali- ja terveyspalvelujen turvallisuuspuutteisiin. Järjestelmällinen asiakas- ja potilasturvallisuustyö vähentää inhimillistä kärsimystä sekä haitoista aiheutuvia kustannuksia ja vapauttaa resursseja vaikuttaviin palveluihin.
Hoito ja hoiva eivät voi olla vaikuttavia, elleivät ne ole turvallisia.
Selkeä lainsäädäntö on hyvää ennakointia. Uudet kansanedustajat päättävät, mistä ja miten säädetään. He voivat vaikuttaa siihen, miten järjestelmällisesti asiakas- ja potilasturvallisuutta kehitetään ja seurataan Suomessa.
Hanna Toiviainen
FT (kansanterveys), YTM,
ohjelmapäällikkö
Tuija Ikonen
LT, johtaja,
potilasturvallisuuden professori
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.