Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Suomella on ongelma, ministeriöstä varoitus lääkkeestä: ”Jos työikäinen väestö karkaa koulunpenkille sankoin joukoin…”

lehtikuva / roni lehti

Loimaalainen Koneistamo Vehviläinen etsii riveihinsä koneistajaa, mutta varteenotettavia hakijoita ei ole ilmaantunut.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

– Koneistajista on pulaa koko tällä seudulla, sanoo yrityksen toimitusjohtaja Petri Vehviläinen STT:lle puhelimessa.

Työ- ja elinkeinotoimistojen ammattibarometri osoittaa havainnon oikeaksi. Pulaa koneistajista on lähes koko maassa. Koneistamo Vehviläisellä koneistajan aloituspalkka on 1800 euroa.

– Nuoria ei metalliala kiinnosta. Alan vetovoima on vuosi vuodelta hiipunut, alaa perheyrityksessä jo pidemmän aikaa seurannut Vehviläinen tulkitsee.

Samaan aikaan Suomessa on yli 160 000 työtöntä. Hallituksella onkin kiperä yhtälö saattaa työpaikat ja työntekijät paremmin yhteen saavuttaakseen kunnianhimoisen työllisyystavoitteensa. Hallituksen pitäisi keksiä vuoteen 2023 mennessä työllisyystoimet, joille saadaan 60 000 uutta työllistä.

Työ- ja elinkeinoministeriöstä ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä kerrotaan, että kohtaanto-ongelmaan koetetaan puuttua muun muassa selvittämällä, miten koulutus tällä hetkellä kohdentuu ja mitä pitäisi muuttaa.

– Työelämälähtöisiä koulutuksia lisätään, sanoo työmarkkinaneuvos Teija Felt työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Feltin mukaan nämä niin sanotut yhteishankintakoulutukset ovat jo osoittaneet tehokkuutensa. Ne ovat lyhyitä koulutuksia, joissa työnantajalla on rekrytointitarve ja työnantaja osallistuu koulutuksen kustannuksiin. Feltin mukaan tämäntyyppisillä täsmäkoulutuksilla jopa kahdeksan kymmenestä työllistyy.

Toisen asteen tutkintoa vailla olevien työllisyysaste 43 prosenttia

Työvoimapulasta kärsiville aloille on tarkoitus myös lisätä aloituspaikkoja oppilaitoksiin. Yhtälön haaste on se, että ne, joiden koulutuksella olisi eniten työllisyysvaikutuksia, eivät yleensä ole innokkaimpia opiskelijoita.

– Kyllähän koulutus kasautuu suhteellisen hyvässä työmarkkina-asemassa oleville ja hyvässä sosio-ekonomisessa asemassa oleville ja niille, joilla pohjakoulutusta on jo aiemmin, sanoo neuvotteleva virkamies Ville Heinonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Heinosen mukaan työmarkkinoilla olevista 25–54-vuotiaista yli 300 000:lla ei ole toisen asteen tutkintoa. Heidän työllisyysasteensa on vain 43 prosenttia.

– Jos heidän osaamistaan pystyttäisiin kasvattamaan toisen asteen tasolle, sillä olisi luultavasti aika merkittävä työllisyysvaikutus.

Jotta saataisiin sellaiset henkilöt koulutukseen, jotka eivät tyypillisesti siihen osallistu, yksilöllinen ohjaus ja tuki on Feltin mukaan avainasemassa. Motivaatiota pitää lisätä.

Hän puhuu erityisesti työttömistä työvoimakoulutukseen osallistuvista työnhakijoista. Työvoimakoulutukseen osallistui 50 000 henkilöä vuonna 2018.

”Työikäinen väestö ei voi karata koulunpenkille”

Toisaalta myöskään korkeakoulutuksen tarve ei ole mihinkään kadonnut. Heinosen mukaan opetushallituksen viime syksynä julkistamista ennakointituloksista käy ilmi, että jo yli puolet uusista avautuvista työpaikoista edellyttää korkeakoulutasoista koulutusta.

Koulutuksen vaikutukset työllisyyteen tulevat ainakin jonkin verran viiveellä. Etenkin tutkintoon johtava koulutus kestää vuosia.

– Jos työikäinen väestö karkaa koulunpenkille sankoin joukoin, työllisyysvaikutus on ainakin vähän aikaa miinusmerkkinen. Tämän takia työssä olevien osaamisen kehittämisen tulisi tapahtua paljolti työn ohessa, Heinonen sanoo.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Marja Luumi

Työmarkkinat
10.8.2020
Tämä lasikatto on vielä rikkomatta – Maria Teikari pyrkii Akavan johtoon: ”Lopullinen kimmoke oli huoli ay-liikkeen tulevaisuudesta”
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE