– Nykyisen hallituksen ehdottamilla sosiaaliturvaleikkauksilla tulee olemaan vakavia vaikutuksia lasten hyvinvointiin, toteaa Suomen Unicefin erityisasiantuntija Sanna Koskinen järjestön tiedotteessa.

Suomi sijoittuu vasta 14. sijalle 39 maan joukossa Unicefin Report Card -tutkimuksessa, jossa vertaillaan lapsiperheköyhyyden tilannetta EU- ja OECD-maissa.

Maat on asetettu tutkimuksessa järjestykseen kahden mittarin avulla: Suomi on vertailumaista kolmanneksi paras, kun verrataan lapsiköyhyysastetta eli köyhissä perheissä elävien lasten osuutta kaikista lapsista vuosina 2019-2021. Köyhissä perheissä asuvien lasten osuus Suomessa oli 10,1 prosenttia.

Vertailun kärkeen sijoittuivat Slovenia, Puola ja Latvia. Pohjimmaisina ovat Iso-Britannia, Turkki ja Kolumbia.

UNICEFIN tutkimuskeskus Innocentin säännöllisesti ilmestyvissä Report Card -tutkimuksissa tarkastellaan kehittyneiden teollisuusmaiden lasten hyvinvointia vaihtuvien teemojen valossa.

– Suomi on sijoittunut näissä tutkimuksissa yleensä viiden kärkeen ja näyttäytynyt eräänlaisena lasten hyvinvoinnin mallimaana. Tämänvuotinen sijoitus on poikkeuksellisen huono, Suomen Unicefin erityisasiantuntija Sanna Koskinen sanoo tiedotteessa.

Suomen heikko sijoitus johtuu siitä, että lapsiköyhyysaste on Suomessa pysynyt vuoden 2012 jälkeen ennallaan. Vertailun maista 17 on onnistunut vähentämään lapsiperheköyhyyttä, parhaat maat jopa yli 30 prosenttia.

– Suomalaisten päättäjien on ymmärrettävä, että lapsiperheköyhyys on todellinen ja vakava ongelma. Unicefin tutkimus osoittaa, että niin köyhemmät kuin vauraammatkin maat pystyvät vähentämään lapsiperheköyhyyttä. Suomessakin on vihdoin ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin, Sanna Koskinen sanoo.

TUTKIMUS tunnistaa, että kattava sosiaaliturva on tärkeä keino suojella lapsia köyhyydeltä. Suomessa sosiaaliturvalla on ollut erityisen tehokas lapsiperheköyhyyttä vähentävä vaikutus. Ilman sosiaaliturvaetuuksia Suomen lapsiköyhyysaste olisi tutkimuksen mukaan vuonna 2021 ollut jo lähes 29 prosenttia.

– Tämän perusteella nykyisen hallituksen ehdottamilla sosiaaliturvaleikkauksilla tulee olemaan vakavia vaikutuksia lasten hyvinvointiin, Sanna Koskinen toteaa.

Unicef muistuttaa tiedotteessaan, että myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on Suomelle antamissaan suosituksissa kesäkuussa kehottanut Suomea välttämään sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia, jotka vaikuttavat köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa oleviin lapsiin.

Koskinen muistuttaa, että lapsia ja lapsiperheitä koskevassa päätöksenteossa on aina arvioitava päätösten vaikutukset lapsiin. Tarvittaessa on arvioitava yhteisvaikutukset, jos tekeillä on useita lapsiin kohdistuvia päätöksiä.

– Nyt käsittelyssä olevista sosiaaliturvan leikkausesityksistä ei ole tehty riittävän kattavaa yhteisvaikutusten arviointia, mikä on erittäin huolestuttavaa.

UNICEFIN tutkimus paljastaa, että Suomi oli vertailumaista kaikkein heikoin, kun tutkittiin yhden vanhemman perheessä elävien lasten köyhyysriskiä suhteessa kahden vanhemman perheessä asuvien lasten köyhyysriskiin. Suomessa yhden vanhemman perheen lapset elävät yli kahdeksan kertaa todennäköisemmin köyhyydessä kuin kahden vanhemman perheen lapset.

Yhden vanhemman perheiden järjestö Pienperheyhdistyksen puheenjohtaja Taija Liuhto muistuttaa, että yhden vanhemman perheitä on Suomessa neljännes kaikista lapsiperheistä. Erityisesti matalapalkka-alalla työskenteleville yksinhuoltajille viimeaikainen elinkustannusten nousu muodostaa todellisen riskin sekä taloudelliselle selviämiselle että jaksamiselle.

– On yksinhuoltajalle kohtuutonta joutua miettimään, pitääkö kokopäivätyön lisäksi mennä toiseen työhön, jotta voi maksaa vuokran noususta ja asumistuen leikkauksesta aiheutuvan vajeen. Monessa perheessä mietitään nyt, ostetaanko ruokaa vai talvivaatteita lapselle, Liuhto sanoo tiedotteessa.

– Jos vanhempi joutuu pohtimaan päivittäin arjessa selviytymistä, vie se ison osan vanhemman voimavaroista. Se kaikki on pois lapselta.

PERHEEN köyhyys vaikuttaa laajasti lapsen hyvinvointiin ja terveyteen sekä välittömästi että pitkälle tulevaisuuteen.

Köyhässä perheessä lapsi saattaa kärsiä ruuan puutteesta. Lapsi voi kantaa syvää huolta perheen pärjäämisestä, kokea kiusaamista ja jäädä vaille harrastusta. Tutkimusten pohjalta tiedetään myös, että lapsuudessa koettu köyhyys lisää merkittävästi riskiä myöhempiin mielenterveysongelmiin ja heikkoon koulumenestykseen, Unicef muistuttaa.

Report Card -tutkimuksen on laatinut Unicefin Firenzessä sijaitseva tutkimuskeskus Innocenti. 1‒2 vuoden välein julkaistavissa Report Card -tutkimuksissa tarkastellaan OECD- ja EU-maiden lasten hyvinvointia vuosittain vaihtuvien teemojen valossa. Report Card on metatutkimus, joka hyödyntää tuoreinta saatavilla olevaa, vertailukelpoista dataa OECD- ja EU-maista.

Tutkimuksen päätaulukossa on käytetty EU27-maiden, eli myös Suomen, osalta Eurostatin tietokannan tilastoja.

Köyhyys määritellään Report Card -tutkimuksessa suhteellisena köyhyytenä eli kotitalous on köyhä, jos sen nettotulot ovat alle 60 prosenttia väestön keskimääräisistä nettotuloista. Osassa tutkimuksen taulukoita käytetään 50 prosentin rajaa.

Uutista oikaistu 7.12 klo 13.10. Jutussa kerrottiin virheellisesti, että Suomessa yhden vanhemman perheissä elävien lasten köyhyysriski oli tutkimuksen vertailumaista kaikkein suurin. Tosiasiassa Suomi oli vertailumaista kaikkein heikoin, kun tutkittiin yhden vanhemman perheessä elävien lasten köyhyysriskiä suhteessa kahden vanhemman perheessä asuvien lasten köyhyysriskiin. Yhden vanhemman perheen lasten köyhyysriski itsessään ei ollut Suomessa suurin vertailumaista. Virhe oli Unicefin lähettämässä lehdistötiedotteessa.