Perinteisesti Suomi on ollut kärkisijoilla ja nyt tapahtunut pudotus pistää silmään.

– Tässä ovat takana ainakin Helsingin Sanomain kolmen toimittajan saamat syytteet viime syksynä sekä median lisääntyvä taloudellinen keskittyminen, kertoi järjestön Suomen-osaston puheenjohtaja Yrsa Grüne-Luoma tiedotteessa.

HS:n toimittajien kiistämät syytteet liittyvät lehden Puolustusvoimien Viestikoekeskusta käsittelevään uutiseen.

– Onhan se ikävä uutinen ehdottomasti, mutta näyttää siltä, että yksittäiset tapahtumat vaikuttavat aika dramaattisesti siihen, että missä siinä Top-5:ssä liikutaan. Yksi asia, mikä tietysti herätti mielenkiintoa ja jota vähemmän kommentoitiin, oli se, että missä määrin median keskittyminen on johtanut siihen arvioon, että sananvapaus ei Suomessa toteudu niin hyvin kuin se ehkä ihanteellisessa kilpailutilanteessa toteutuisi, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) kommentoi Demokraatille Suomen vajoamista indeksissä.

Oletteko huolissanne suomalaisen median keskittymisestä?

– Sitä pitää ainakin seurata ja pohtia sen ulottuvuuksia. Siinä on tapahtumassa ikään kuin tällaista jakoa isoihin leireihin, Timo Harakka vastaa muttei lähde pohtimaan asiaa tämän pidemmälle.

Ylipäänsä itsekin toimittajataustainen Harakka pitää hyvänä muistutuksena itse kullekin sitä, ettei itsestäänselvästi olla maailman ykkösmaa sananvapaudessa.

– Se on siinä mielessä positiivinen asia, että sillä tavalla me tulemme jatkuvasti pohtineeksi sananvapauden erityistä arvoa ihan arkipäiväisissä tilanteissa.

Siitä Harakka sanoo olevansa erityisen iloinen, millä tavalla Johanna Vehkoon tapaus lopulta kääntyi myönteiseksi asiaksi Suomen sananvapauden ja journalistien työn kannalta, kun Korkein oikeus kumosi tämän kunnianloukkaustuomion.

Toimittaja ja tietokirjailija Vehkoo sai juuri lehdistön- ja sananvapauden edistämistä ajavan International Press Instituten (IPI) Suomen ryhmän sananvapauspalkinnon. Harakka onnittelee Vehkoota palkinnosta.

Alvin nollaverokanta mahdollistui

Medialiitto muistutti hiljattain tiedotteessaan, että sanomalehtien, aikakauslehtien ja kirjojen nolla-arvonlisävero on tullut virallisesti mahdolliseksi Suomessakin, kun päätös hyväksyttiin kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa. Nyt verokanta on 10 prosenttia.

Timo Harakka ei lähde ottamaan kantaa tähän, mutta muistuttaa, että EU:n päätös koskee monia tuotteita, joiden arvonlisäverokantaa on nyt entistä vapaammin mahdollisuus säädellä kansallisesti.

– Mehän ennakoimme tätä SDP:n vaaliohjelmassa jo vuonna 2019, kun toimme esiin kestävän kehityksen arvonlisäveron eli ajatuksen siitä, että tuotteiden ja palveluiden ilmastovaikutukset voisivat näkyä suoraan hinnassa. Silloin se tuntui monen asiantuntijan mielestä kauhean vaikealta ja monimutkaiselta toteuttaa, mutta esimerkiksi EU:n taksonomia-ajatteluhan on juuri sitä samaa. Uskon, että ilmastoperusteet nyt ainakin ovat yksi erittäin hyvä syy tarkastella arvonlisäverokantoja, Harakka sanoo.