Lisäksi tavoitetaso niin sanotuille turvallisuuteen ja puolustukseen liittyville, muiden hallinnonalojen menoille olisi lähes viisi miljardia euroa. Näihin lukuihin viittasi esimerkiksi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) viime viikolla. Ne pohjautuvat tämänhetkiseen bruttokansantuotteeseen.

Naton jäsenmaiden on määrä nostaa puolustusmenojaan viiteen prosenttiin siten, että sotilaalliseen maanpuolustukseen menisi vähintään 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta ja puolustusta tukeviin muihin menoihin 1,5 prosenttia.

Ajankohta, jolloin maiden odotetaan yltävän puolustusmenotavoitteeseen, on määrä linjata Naton huippukokouksessa. STT:n tietojen mukaan näyttää todennäköiseltä, että se asettuu noin 2030-luvun puoliväliin.

PUOLUSTUSMENOJEN suuruutta voi hahmottaa myös vertaamalla niitä muihin isoihin menoeriin. Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi toissa vuonna koulutusmenot vastasivat reilua kuutta prosenttia bruttokansantuotteesta.

Suhteuttaakseen puolustusmenojen suuruutta STT kysyi myös Veronmaksajain keskusliitolta, mitä niiden kattaminen verovaroin käytännössä tarkoittaisi. Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtajan Teemu Lehtisen mukaan nostamalla ansiotuloverotusta yhdellä prosenttiyksilöllä saadaan aikaan noin miljardin euron tulot valtion kassaan.

Puolustusmenojen nousua ei Lehtisen mukaan kuitenkaan voisi kattaa yhdellä staattisella muutoksella verotukseen.

-  Ansiotuloverojen kiristäminen tuskin tulee kyseeseen tässä. Silloin lisätuottoa ei tulisi, vaan saadaan aikaan vain taantumaa. Pitäisi puuttua laajoihin veropohjiin, jos halutaan suuria verotuloja.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on aiemmin antanut ymmärtää, että Naton puolustusmenotavoitteen vaatimia rahoja ei kerätä veronkorotuksin tai valtionlainalla. Orpon mukaan ainoa kestävä tapa saada valtiolle lisää tuloja on talouskasvu ja työllisyys.

Talouskasvun näkymät ovat kuitenkin tällä hetkellä epävarmat.

HALLITUS ilmoitti jo keväällä, että se nostaa puolustusmäärärahojen tason ”vähintään” kolmeen prosenttiin bkt:sta vuoteen 2029 mennessä. Puolustuksen rahoitukseen se tarkoittaa noin 3,7 miljardin lisäystä seuraavan neljän vuoden aikana.

Tämä perustui kansallisesta näkökulmasta arvioituun tarpeeseen, ja samalla ennakoitiin Naton päätöstä puolustusmenojen nostosta. Lopullinen tavoitetaso ei ollut vielä tuolloin tiedossa. Jo tällä päätöksellä puolustusmenot olisivat olleet ensi vuosikymmenen alkupuolella noin 10 miljardia euroa.

Menojen nosto 3,5 prosenttiin tulee tarkoittamaan lisäyksiä muun muassa materiaalihankintoihin, henkilöstön määrään, puolustuksen infrastruktuuriin ja toimintaan.

-  Koko koneisto täytyy skaalata isomman kokoiseksi, ja tämä on kaikilla Nato-mailla edessä, kuvailee lähde STT:lle.