”Suomen hallituksen pitäisi tulla ulos puskasta” – Saksaan kaavailtu suuri koalitio ajaa Euroopan unionia yhteen

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
CSU:n puheenjohtaja Horst Seehofer, CDU:n puheenjohtaja Angela Merkel ja SPD:n puheenjohtaja Martin Schulz tiedotustilaisuudessa.

Saksassa hallitusohjelmaneuvottelut on viimein saatu päätökseen ja sopimus hallituspohjasta on kuukausien neuvottelujen jälkeen syntynyt.

– Mikäli hallitusohjelma hyväksytään lopullisesti, on mielestäni huomionarvoista, että Saksa otti selvän kannan EU-tason verotuskysymyksissä, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman toteaa Demokraatille.

Saksan uudessa hallitusohjelmassa esitetään yhteistä yritysveropohjaa, jolloin kaikkia EU-alueella tehtäviä voittoja verotettaisiin samoin periaattein. Lisäksi ohjelmassa esitetään yhteistä yritysveron minimikantaa ja rahoitusmarkkinaveroa.

– Nämä on niitä tekijöitä, jotka itseasiassa erittäin järkevällä sosialidemokraattisella tavalla vievät Eurooppaa eteenpäin, juuri siihen suuntaan mihin pitää. Kilpailu ei saa tapahtua verokikkailulla, vaan kilpailun pitää tapahtua aidosti laadulla.

– Jos uudistukset nytkähtävät eteenpäin, se on iso askel Euroopalle. Suomen kannalta tämä on myös iso kysymys Sipilän hallitukselle. Suomi ei saa jäädä tässä nyt junasta.

Lindtman kuitenkin muistuttaa, että ennen kuin Saksassa päästään lopulliseen hallitussopuun, ilmassa on vielä monia kysymysmerkkejä.

Saksan hallitusohjelmaa ei nimittäin ole vielä vahvistettu, sillä Saksan sosialidemokraateilla SPD:llä on edessä vielä jäsenäänestys hallituspohjan hyväksymisestä.

– On vielä auki miten jäsenäänestyksessä käy. SPD:n puoluekokouksessa järjestetty äänestys oli hyvin tiukka, joten hallitussovussa on vielä mutkia matkassa, Lindtman toteaa.

Sopimuksen vahvistamisesta saattaa syntyä vielä jännitysnäytelmä.

Myös EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) arvioi Demokraatille, että kahden viikon kuluttua järjestettävä SPD:n jäsenäänestys on hyvin ratkaisevassa roolissa.

– Viime viikkoina on SPD:n riveissä nähty voimakasta liikehdintää. Etenkin nuorisojärjestö Jusos on aktivoinut ihmisiä liittymään puolueen jäseneksi nimenomaan tavoitteena äänestää tätä koalitiosopimusta vastaan.

Tuppurainen povaakin, että sopimuksen vahvistamisesta saattaa syntyä vielä jännitysnäytelmä.

– Jos koalitio torpataan SPD:n jäsenäänestyksessä, niin sitten on kyllä suuri riski, että Saksa ajautuu pitkään epävakauden aikaan, joka myös heikentäisi koko Euroopan unionin toimintakyakyä.

– Olisi Euroopan, Saksan sekä myös Suomen kannalta tärkeää, että Saksassa hyväksyttäisiin esitetty hallituspohja.

Suuren koalition paluu.

Saksassa ollaan pitkien hallitusneuvotteluiden jälkeen palaamassa niin sanottuun suureen koalitioon, eli kristillisdemokraattien CDU:n, sen sisarpuolueen CSU:n ja sosialidemokraattien muodostamaan hallituspohjaan. Myös edellinen Angela Merkelin johtama hallitus koostui samoista puolueista.

Merkelin johtama hallituksen linja on kuitenkin saamassa uusia mausteita SPD:n vahvistettua asemaansa hallitusneuvotteluiden venyessä. Puolue ehti jo viime syyskuussa järjestettyjen liittopäivävaalien jälkeen ilmoittaa, ettei sitä nähdä tulevassa hallituksessa. Myöhemmin puolueen johtaja Martin Schulz pyörsi kantansa ja nyt sosialidemokraatit ovat saamassa muun muassa ulkoministerin, valtiovarainministerin sekä työministerin salkut.

Tuppurainen toteaa, että uusi koalitio on kääntämässä kurssiaan kohti Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ajatusta yhtenäisemmästä Euroopasta. Sovitun hallitusohjelman myötä Saksan politiikka on siirtymässä Saksan kristillisdemokraattien CDU:n entiseen puheenjohtajaan Wolfgang Schäubleen henkilöityneestä tiukan talouskurin politiikasta kohti SPD-vetoista eurooppamyönteistä politiikkaa.

– Nyt Suomen hallituksen pitäisi tulla ulos puskasta ja nähdä, että tämä Eurooppa-politiikka on muuttumassa.

SPD:n Schulz on väläytellyt julkisissa puheissaan jopa pelättyä ”liittovaltio”-termiä kaavaillessaan EU:n tulevaa kehitystä.

– On tietysti makuasia, millä kehitystä halutaan kutsua. Mutta joka tapauksessa yhteistyö on nyt tiivistymässä.

Tuppurainen arvioi tehdyn sopimuksen pohjalta, että Saksa haluaa tulevaisuudessa maksaa enemmän yhteiseen eurooppalaiseen budjettiin, tiivistää rahaliitto EMU:a ja lisätä eurooppalaisia investointeja. Tämä tapahtuisi luomalla yhteinen eurooppalainen investointirahasto, joka voisi toimia osin myös suhdanteita tasaten.

– Pidän näitä hyvin järkevinä talouspoliittisina avauksina. Jotkut varmasti tietysti haluavat maalata sen tällaiseen liittovaltioasuun, mutta ei sitä välttämättä tarvitse sellaisena nähdä. Liittovaltion ei tarvitse edellytä velkojen yhteisvastuuta.

Kaipaisin hallitukselta avoimempaa aktiivisempaa otetta.

Saksan hallituksen uusi Eurooppa-poliittinen suunta on Tuppuraisesta hyvin merkittävä myös Suomen kannalta. Tämä pitäisi hänestä tiedostaa ja huomioida nyt myös hallituksen kabineteissa.

– Kaipaisin hallitukselta avoimempaa aktiivisempaa otetta. Nyt tarvitaan sisältö sille, miten pysyvää vakausmekanismia oikeasti kehitetään. Ja ennen kaikkea EU:n budjettineuvotteluissa pitäisi tulla nyt sieltä Sampo Terhon poteroista ulos.

– Viimeistään nyt Suomessa pitäisi avata mielemme ja sydämemme sille, että Euroopan unioni kehittyy ja raha- ja talousliitto tiivistyy. Liittoon on tulossa väistämättä sellaisia elementtejä, joita Suomessa kutsutaan yhteisvastuullisiksi.

Tuppurainen toivoo, että Suomessa ei säikähdettäisi ”yhteisvastuu”-termiä.

– Nyt kun Saksa EU:n ylivoimaistesti suurimpana nettomaksajana näyttää siirtyvän sille kannalle, että se voi maksaa jatkossa enemmän, niin kyllä Suomen pitäisi olla tässä linjassa mukana.

– Eurooppa, sen vakaus, kasvu ja työllisyys edellyttää sitä, että saataisiin toimiva eurooppalainen budjetti, joka pystyy vastaamaan rakennemuutoksen tarpeisiin työmarkkinoilla ja sosiaalisessa yhteenkuuluvuudessa.

Myös Antti Lindtmanin mukaan Suomen tulee olla valppaana Saksan hallituksen uuden linjan myötä.

– Suomessa täytyy seurata mihin suuntaan EU-keskustelu on menossa.

Lindtman kuitenkin korostaa, että hän ei toivo velan yhteisvastuun lisäämistä, vaan uusia järkeviä mekanismeja ja ennen kaikkea sosiaalisen Euroopan kehittämistä.

Suomi ei ole muuttamassa omaa linjaansa Saksan takia.

Valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo korostaa Demokraatille, että Suomi ei ole muuttamassa omaa linjaansa Saksan takia. Hän toteaa Saksan hallitusohjelman olevan sen kaltainen, ettei hallituksella ole mitään suurta syytä muuttaa omaa perinteistä linjaansa esimerkiksi yhteisvastuun saralla.

– Tottakai jos Saksan hallitus nyt muodostuu ja he jatkavat eteenpäin Ranskan kanssa, niin sieltä voi tulla sellaisia rohkeita askelia, mitkä vaativat myös meiltä pohtimista ja vaikuttamista, Opro toteaa muistuttaen samalla Suomen olevan myös päättäjä EU:ssa.

Hän kertoo kuitenkin ennen kaikkea iloitsevansa siitä, että Saksan hallitusohjelma on Eurooppa-myönteinen ja Euroopan uudistamisen kannalla.

– Sitähän me tarvitaan. Koska Euroopan unioni on meidän unioni ja sitä vahvempi Suomen on olla. Kaikki tiedämme, että EU vaatii nyt vahvistamista.

Orpo muistuttaa, ettei esimerkiksi yhteisvaluutta euro ole vielä valmis.

– Sitä pitää vielä vahvistaa. Siinä pankkiunionin loppuunsaattaminen on meidän ykköstavoitteemme.

Emme voi jäädä paikallemme.

Orpo ei halua lähteä ennakoimaan sitä, aikovatko Saksa ja Ranska jatkossa ajaa voimakasta unionin yhteistyön syventämistä ja pitääkö Suomen hallituksen arvioida uudestaan omaa linjaansa, mikäli näin käy.

– Olen kuitenkin sanonut aikaisemminkin niin, että Suomen pitää olla siinä joukossa, joka menee EU:n kehittämisen eturintamassa, Orpo linjaa.

– Jos silloin etenemme kymmenessä asiassa oikeaan suuntaan ja yksi asioista on Suomelle vaikea, emme voi jäädä paikallemme vaan Suomen on mentävä silloin mukana.

Panostuksia infraninvestointeihin.

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen arvioi Tytti Tuppuraisen tavoin, että Saksan finanssipolitiikassa tullaan tinkimään tiukkuudesta ainakin jossain määrin, jos suuri koalitio toteutuu.

– Voi olla, että siellä panostetaan enemmän rahaa vaikkapa infraninvestointeihin, Vartiainen toteaa.

Tämä sopii Vartiaisen mielestä kuitenkin melko huonosti Saksan tilanteeseen, koska siellä on täystyöllisyys. Toisaalta nyt, kun Saksan kustannustaso on alhaisin Euroopassa ja muiden maiden kilpailukyky suhteessa Saksaan on heikko, Vartiainen arvelee politiikan muutoksen sopivan kokonaisuudessaan Euroopan tilanteeseen.

Se helpottaa myös Suomen suhteeliista kustannuskilpailukykyä. Saksan kustannusten nousu voi koitua muun Euroopan siunaukseksi.

– Saksa vetää myös työvoimaa maista, joissa työttömyys on korkea eli esimerkiksi Espanjasta, mikä on sekin oikeastaan hyvä.

Vartiainen summaa, että vaikka Saksassa hänen mielestään toimittaisiin suhdannepoliittisen teorian kannalta virheellisesti, seuraukset saattavat silti olla Euroopan kannalta hyviä.

Vartiainen pitää myös hyvänä, että syntyy jonkinalainen todennäköisesti EU:ta eteenpäinvievä dialogi Ranskan ja Saksan kanssa.

– En suhtaudu siihen niin pelokkaasti kuin moni muu. Minäkin korostan sitä, että Suomen ja Saksan on pidettävä kiiinni periaatteesta, jonka mukaan kukin maa hoitaa velkansa, Vartiainen sanoo.

Sellaista unionia ei Vartiaisen mukaan tarvita, jossa Saksa ja Pohjois-Eurooppa joutuva huolehtimaan Italian ongelmaluotoista.

Vartiainen sanoo, ettei osaa arvioida, miten Suomen hallituksen sisäiseen toimintaan vaikuttaa se paine, jota Saksasta saattaa tulla kohti yhteisvastuun lisäämistä Euroopassa.

– En ole ollut mukana hallituksen keskusteluissa, Vartiainen kuittaa.

Uudet vaalit ovat riski.

Ennen kuin muutokset ottavat todella tuulta alleen, tulee SPD:n kuitenkin hyväksyä esitetty hallitusohjelma jäsenäänestyksessään. Mikäli se ei mene läpi, nähdään Saksassa todennäköisesti uudet vaalit. Tuppurainen huomauttaa, että oikeistopopulistinen AfD ja SPD ovat viimeisissä mielipidemittauksissa olleet virhemarginaalin sisällä toisistaan. Hän pitääkin uusia vaaleja suurena riskinä.

– Mutta jos kaikki menee SPD:n jäsenäänestyksessä hyvin, niin maaliskuussa Saksassa aloittaisi jälleen suuri koalitio, Tuppurainen toteaa.

Toimittajat: Topi Juga ja Johannes Ijäs

Jutusta on korjattu lyöntivirheitä klo 19:56.

Kansanedustaja älähtää oikeuden ratkaisusta: ”Yleinen asevelvollisuus on vaarassa”

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) vaatii, että puolustusministeriö ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin poistaakseen Jehovan todistajien vapautuksen asepalveluksen ja siviilipalveluksen suorittamisesta.

Helsingin hovioikeus on hylännyt tänään syytteen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä. Kyse oli miehestä, joka kieltäytyi siviilipalveluksesta vakavien omantunnon syiden vuoksi.

Hovioikeus katsoo, että henkilön tuomitseminen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä on syrjivää kohtelua. Näin siksi, että

Jehovan todistajat on erikseen lailla vapautettu sekä ase- että siviilipalveluksesta. Ratkaisu syntyi äänestyspäätöksenä.

Kärnän mukaan tällainen ratkaisukäytäntö tarkoittaa, että koko yleinen asevelvollisuus on vaarassa.

Kärnä toteaa, että Jehovan todistajien erityisaseman poistaminen on perusteltua, sillä kenenkään vakaumus ei voi olla toisen vakaumusta arvokkaampi.

”Samassa yhteydessä kun Jehovan todistajien vapautus poistetaan, voisi olla paikallaan tarkastella myös naisten asevelvollisuutta. Kaikkia kansalaisia ei tarvitse kouluttaa sotilaiksi, mutta kokonaisturvallisuuden kannalta olisi perusteltua, että kaikki osaavat toimia yhteiskuntaa hyödyttäen kriisitilanteissa.”

Keskustelua aiheesta

Sipilä vihjaili Ahvenanmaasta – ”Suomi kyllä ottaisi lisäpaikan vastaan”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei ota vielä kantaa siihen, annettaisiinko Suomelle tuleva Euroopan parlamentin lisäpaikka Ahvenanmaalle.

Sipilä kirjoitti perjantaina Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa pitävänsä huolen siitä, että parlamentin lisäpaikan jakamisessa ”kuullaan myös ahvenanmaalaisten näkemyksiä”. Brysselissä Sipilä kertoi, että keskustelua paikan täyttämisestä ei ole vielä aloitettu, vaan se käydään kun paikkajaosta on päätetty.

EU-johtajien odotetaan näyttävän tänään vihreää valoa sille, että Suomi ja useat muut jäsenmaat saavat lisäpaikkoja EU-parlamenttiin. Suomelle olisi tulossa yksi paikka nykyisen 13 mepin lisäksi.

Kokous on epävirallinen, mutta EU-johtajilta odotetaan poliittista ratkaisua siitä, mitä Britannialta vapautuville paikoille Euroopan parlamentissa tehdään. Virallisesti päätökset tehdään myöhemmin.

Suomi olisi halunnut jättää Britannialta vapautuvat paikat kokonaan täyttämättä. Päätös parlamentin paikkaluvusta vaatii kaikkien maiden yksimielisen päätöksen, ja halutessaan Suomi voisi estää sovun.

Britannialla on tällä hetkellä 73 paikkaa, joista 27 oltaisiin jakamassa jäljelle jäävien maiden kesken. Parlamentti on pienentymässä nykyisestä 751 mepistä 705 meppiin.

Sipilän mukaan Suomi ottaa lisäpaikan kyllä vastaan, jos sellaisen saa.

STT–ANNIINA LUOTONEN

”Pidän järkyttävänä” – Liki 400 000 ulosottoa liittyy sote-maksuihin

Kansanedustajat Satu Taavitsainen (sd.) ja Maria Tolppanen (sd.) ovat perustaneet eduskuntaan Ulosottoon joutuneiden tukijat Eduskunnassa -ryhmän. He kertovat haluavansa parantaa ulosottoon joutuneiden asemaa ja helpottaa heidän elämäänsä. Tilapäinen rahapula, sairastuminen taikka työttömyys eivät saa johtaa elinikäiseen velkavankeuteen.

– Pidän järkyttävänä sitä, että vuodessa lähes 400 000 ulosotto-asiaa kohdistuu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin. Asiakasmaksujen taso on yksi tärkein sote-uudistuksen asia. Tasoa pitää tuntuvasti laskea tai poistaa ne Suomessa kokonaan. Sote-maksujen vuoksi ulosotossa olevat tulee armahtaa ja aloittaa sote-uudistuksen jälkeinen aika puhtaalta pöydältä, sanoo ryhmän puheenjohtaja Satu Taavitsainen.

Ulosottoon joutuneiden tukiryhmä pitää epäeettisenä kuntien ja kuntayhtymien tapaa myydä laskujaan kansainvälisille perintäyhtiöille.

”Kenenkään rahat eivät riitä, jos velka kasvaa perintäyhtiöiden takia kaksin- tai kolminkertaiseksi.”

– Satoja tuhansia eläkeläisiä, työttömiä, lapsiperheitä, nuoria ja jopa alaikäisiä lapsia on härskisti toimivien perintäyhtiöiden armoilla, jotka myyvät näiden pienten ihmisten velkoja toisilleen, perivät velkoja moneen kertaan, dokumentteja veloista ei löydy eivätkä velat vanhene säädetyssä ajassa. Tähän toimintaan pitää saada muutos, sanoo Taavitsainen.

–  Ylipäätään haluamme, että ulosottoon joutuneiden ihmisten velkataakkaa ei kasvateta keinotekoisesti ylimääräisillä kuluilla ja koroilla. Suomalainen maksaa velkansa, mutta kenenkään rahat eivät riitä, jos varsinainen velka kasvaa esimerkiksi perintäyhtiöiden toimien takia kaksin- tai kolminkertaiseksi, toteaa ryhmän varapuheenjohtaja Maria Tolppanen.

Ulosottoon joutuneiden tukiryhmä aikoo järjestää yleisötilaisuuksia ja koulutusta, seuraa alan kehitystä ja lainsäädäntöä sekä tekee näihin liittyviä lakialoitteita. Ryhmä toimii yhteistyössä kansalaisjärjestöjen, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden yhteisöjen ja organisaatioiden kanssa.

Keskustelua aiheesta

Järjestö vaatii terveyspalveluihin tasa-arvoa – ”Asiakasmaksut eivät saa olla este”

Kuva: lehtikuva / milla takala

Työttömien keskusjärjestö vaatii kuntia tulkitsemaan asiakasmaksulakia työttömien ja vähävaraisten hyväksi. Asiakasmaksulain 11:sta pykälän mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista määrätyn maksun voi alentaa tai jättää perimättä, jos henkilöllä ei ole maksukykyä.

Käytännöt lain tulkinnassa kuitenkin vaihtelevat keskusjärjestön mukaan suuresti kunnissa ja kuntayhtymissä. Useimmiten alennusta asiakasmaksuihin ei sen mukaan saada, vaan kunnissa kehotetaan hakemaan maksuihin toimeentulotukea, vaikka se on lain mukaan viimesijainen taloudellinen tuki asiakkaalle.

Työttömien keskusjärjestön puheenjohtaja, kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.) vaatii kuntia ottamaan asiakasmaksulain 11§ tulkinnan käsittelyyn kuntapolitiikassa ja tekemään lain sovellusohjeet siten, että asiakkaan etu toteutuu.

– Me, jotka työttömien parissa olemme, pidämme tätä maksuasiaa tärkeimpänä sote-uudistuksen asiana. Sote-uudistuksen yhteydessä on hyvä mahdollisuus tuntuvasti laskea asiakasmaksujen tasoa tai poistaa ne Suomessa kokonaan. Myös perustuslakivaliokunta on todennut, että kansalaisten saatavilla täytyy olla palveluita, eivätkä ne saa maksujen takia jäädä saamatta. Eli on ehdottoman tärkeää, etteivät asiakasmaksut ole työttömille esteenä palvelujen käytölle ja aiheuta köyhyyttä, perintää ja ulosottoa, Taavitsainen sanoo.

Hän vaatii kuntia myös lopettamaan maksamattomien asiakasmaksujen myymisen kansainvälisille perintäyhtiöille.

”Hallituksen on toimittava, jotta ihmiset eivät luisu ulosottoon vain välttämättömien terveydenhoitokulujen takia.”

– Vuosittain liki 400 000 ulosotto-asiaa tulee valtakunnan voudille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen vuoksi. Tämä on järkyttävä tilanne. Hallituksen on toimittava, jotta ihmiset eivät luisu ulosottoon vain välttämättömien terveydenhoitokulujen takia.

Kelan selvitysten mukaan sairaalamaksuja, terveyskeskuskäyntejä ja muita terveydenhuollon tasamaksuja maksettiin toimeentulotuesta suoraan laskuttajille noin 15 000 kappaletta kesäkuussa 2017. Keskimääräinen laskun hinta oli 70 euroa. Lisäksi toimeentulotuen saajille itselleen on maksettu tämän lisäksi maksusitoumuksena esimerkiksi lääkkeitä ja muita terveydenhoitomenoja.

Työttömien keskusjärjestön ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n yhteisen Terveydeksi-hankkeen työntekijät ovat todenneet, että työttömät jättävät menemättä terveyspalveluihin, erityisesti suun terveydenhuoltoon, koska heillä ei ole varaa maksaa maksuja. Myös lääkkeitä jätetään ostamatta vähävaraisuuden vuoksi.

Keskustelua aiheesta

”Tämä ei ole voinut tulla kenellekään yllätyksenä” – SDP:n Lindtman tyrmää kokoomuskritiikin

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman tyrmää kokoomuksesta esitetyn kritiikin, jonka mukaan SDP politikoisi kansalaisten turvallisuuden kustannuksella. Muun muassa kansanedustajat Arto Satonen (kok.) ja Kari Tolvanen (kok.) ovat kutsuneet SDP:n toimintaa puhemiesneuvoston työjärjestystä koskevassa käsittelyssä erittäin valitettavaksi poliittisten irtopisteiden keräämiseksi vakavan asian kustannuksella.

SDP esitti työjärjestykseen lisäystä, jonka mukaan perustettavan tiedusteluvalvontavaliokunnan tehtäväksi tulisi Supon kokonaisvalvonta. Hallituspuolueissa esityksen on väitetty tulleen puskasta.

Lindtman muistuttaa, että keskustelua supon parlamentaarisesta valvonnasta on käyty jo kymmenen vuotta.

– Tämä ei ole voinut tulla kenellekään yllätyksenä. Sitä on esimerkiksi meiltä edustaja Mika Kari vuonna 2013 esittänyt, Lindtman sanoo.

Heti kun tiedustelulakien uudistaminen käynnistyi, SDP viestitti Lindtmanin mukaan hallitukselle ja silloiselle sisäministerille, että supon valvonta on ratkaistava samassa yhteydessä.

– Viime syksynä SDP lausui kirjallisesti, että edellytämme supon kokonaisvalvonnan kirjaamista eduskunnan työjärjestykseen. Tuula Haatainen on ottanut tämän viime vuonna erikseen esille puhemiesneuvostossa. Keskustelua on käyty jo vuosien ajan ja SDP on johdonmukaisesti viestittänyt, että tämä asia pitää ratkaista tiedustelulakien yhteydessä.

Lindtmanin mukaan laajat uudet oikeudet, joita supo on tiedustelulakien myötä saamassa, tarvitsevat vastapainokseen vahvaa parlamentaarista valvontaa.

– Ilman supon valvontaa ei tule uusia oikeuksia.

Puhemiesneuvoston äänestyksellä hyväksymä työjärjestys, joka määrittää supoa valvovan tiedusteluvalvontavaliokunnan tehtävät, jättää SDP:n mukaan supon kokonaistoiminnan harmaalle alueelle. Valiokunta olisi saamassa oikeudet valvoa vain tiedustelua.

”On kaikkien etu, että sekä eduskunnassa että supossa tiedetään kenellä kokonaisvastuu supon valvonnasta on.”

– Supon tehtäväksi esitetään laissa myös sellaista toimintojen havaitseminen, estäminen ja paljastaminen, jotka uhkaavat turvallisuutta. Supon tehtävänä on myös ylläpitää yleistä valmiutta yhteiskuntaa uhkaavan toiminnan havaitsemiseksi, Lindtman listaa valiokunnan tehtävänannon ulkopuolelle jääviä asioita.

Supon päällikkö on saamassa oikeuden päättää ulkomailla tapahtuvasta tiedustelusta sekä Suomen kansalaisen vakoilusta ulkomailla. Päällikölle on tulossa myös valta päättää ulkomaisten tiedustelupalveluiden oikeuksista supon operaatioiden yhteydessä kotimaassa.

– On kaikkien etu, että sekä eduskunnassa että supossa tiedetään kenellä kokonaisvastuu supon valvonnasta on. Supon valvonta ei saa jäädä harmaalle alueelle.

Lindtmanin mukaan tiedustelulakien edellyttämiä perustuslain muutoksia on käytännössä hyvin vaikea saada läpi kiireellisenä tai normaalissa säätämisjärjestyksessä ilman suurimman oppositiopuolue SDP:n apua. Perustuslain muuttamiseen tarvitaan myös normaalissa säätämisjärjestyksessä lopulta kahden kolmasosan määräenemmistö.

– SDP:n lähtökohta on ollut se, että tässä haetaan yhteisymmärrystä yli hallitus-oppositio-rajojen. Kaikki muut polut ovat kyllä vaikeita ja riskinä on, että Suomeen ei saada riittävän ajantaisia tiedustelulakeja, Lindtman sanoo.