– Mikäli hallitusohjelma hyväksytään lopullisesti, on mielestäni huomionarvoista, että Saksa otti selvän kannan EU-tason verotuskysymyksissä, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman toteaa Demokraatille.

Saksan uudessa hallitusohjelmassa esitetään yhteistä yritysveropohjaa, jolloin kaikkia EU-alueella tehtäviä voittoja verotettaisiin samoin periaattein. Lisäksi ohjelmassa esitetään yhteistä yritysveron minimikantaa ja rahoitusmarkkinaveroa.

– Nämä on niitä tekijöitä, jotka itseasiassa erittäin järkevällä sosialidemokraattisella tavalla vievät Eurooppaa eteenpäin, juuri siihen suuntaan mihin pitää. Kilpailu ei saa tapahtua verokikkailulla, vaan kilpailun pitää tapahtua aidosti laadulla.

Lindtman kuitenkin muistuttaa, että ennen kuin Saksassa päästään lopulliseen hallitussopuun, ilmassa on vielä monia kysymysmerkkejä.

– On vielä auki miten jäsenäänestyksessä käy. SPD:n puoluekokouksessa järjestetty äänestys oli hyvin tiukka, joten hallitussovussa on vielä mutkia matkassa, Lindtman toteaa.

Myös EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) arvioi Demokraatille, että kahden viikon kuluttua järjestettävä SPD:n jäsenäänestys on hyvin ratkaisevassa roolissa.

– Viime viikkoina on SPD:n riveissä nähty voimakasta liikehdintää. Etenkin nuorisojärjestö Jusos on aktivoinut ihmisiä liittymään puolueen jäseneksi nimenomaan tavoitteena äänestää tätä koalitiosopimusta vastaan.

Tuppurainen povaakin, että sopimuksen vahvistamisesta saattaa syntyä vielä jännitysnäytelmä.

– Jos koalitio torpataan SPD:n jäsenäänestyksessä, niin sitten on kyllä suuri riski, että Saksa ajautuu pitkään epävakauden aikaan, joka myös heikentäisi koko Euroopan unionin toimintakyakyä.

– Olisi Euroopan, Saksan sekä myös Suomen kannalta tärkeää, että Saksassa hyväksyttäisiin esitetty hallituspohja.

Saksassa ollaan pitkien hallitusneuvotteluiden jälkeen palaamassa niin sanottuun suureen koalitioon, eli kristillisdemokraattien CDU:n, sen sisarpuolueen CSU:n ja sosialidemokraattien muodostamaan hallituspohjaan. Myös edellinen Angela Merkelin johtama hallitus koostui samoista puolueista.

Merkelin johtama hallituksen linja on kuitenkin saamassa uusia mausteita SPD:n vahvistettua asemaansa hallitusneuvotteluiden venyessä. Puolue ehti jo viime syyskuussa järjestettyjen liittopäivävaalien jälkeen ilmoittaa, ettei sitä nähdä tulevassa hallituksessa. Myöhemmin puolueen johtaja Martin Schulz pyörsi kantansa ja nyt sosialidemokraatit ovat saamassa muun muassa ulkoministerin, valtiovarainministerin sekä työministerin salkut.

Tuppurainen toteaa, että uusi koalitio on kääntämässä kurssiaan kohti Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ajatusta yhtenäisemmästä Euroopasta. Sovitun hallitusohjelman myötä Saksan politiikka on siirtymässä Saksan kristillisdemokraattien CDU:n entiseen puheenjohtajaan Wolfgang Schäubleen henkilöityneestä tiukan talouskurin politiikasta kohti SPD-vetoista eurooppamyönteistä politiikkaa.

– Nyt Suomen hallituksen pitäisi tulla ulos puskasta ja nähdä, että tämä Eurooppa-politiikka on muuttumassa.

SPD:n Schulz on väläytellyt julkisissa puheissaan jopa pelättyä ”liittovaltio”-termiä kaavaillessaan EU:n tulevaa kehitystä.

– On tietysti makuasia, millä kehitystä halutaan kutsua. Mutta joka tapauksessa yhteistyö on nyt tiivistymässä.

Tuppurainen arvioi tehdyn sopimuksen pohjalta, että Saksa haluaa tulevaisuudessa maksaa enemmän yhteiseen eurooppalaiseen budjettiin, tiivistää rahaliitto EMU:a ja lisätä eurooppalaisia investointeja. Tämä tapahtuisi luomalla yhteinen eurooppalainen investointirahasto, joka voisi toimia osin myös suhdanteita tasaten.

– Pidän näitä hyvin järkevinä talouspoliittisina avauksina. Jotkut varmasti tietysti haluavat maalata sen tällaiseen liittovaltioasuun, mutta ei sitä välttämättä tarvitse sellaisena nähdä. Liittovaltion ei tarvitse edellytä velkojen yhteisvastuuta.

Saksan hallituksen uusi Eurooppa-poliittinen suunta on Tuppuraisesta hyvin merkittävä myös Suomen kannalta. Tämä pitäisi hänestä tiedostaa ja huomioida nyt myös hallituksen kabineteissa.

– Kaipaisin hallitukselta avoimempaa aktiivisempaa otetta. Nyt tarvitaan sisältö sille, miten pysyvää vakausmekanismia oikeasti kehitetään. Ja ennen kaikkea EU:n budjettineuvotteluissa pitäisi tulla nyt sieltä Sampo Terhon poteroista ulos.

– Viimeistään nyt Suomessa pitäisi avata mielemme ja sydämemme sille, että Euroopan unioni kehittyy ja raha- ja talousliitto tiivistyy. Liittoon on tulossa väistämättä sellaisia elementtejä, joita Suomessa kutsutaan yhteisvastuullisiksi.

Tuppurainen toivoo, että Suomessa ei säikähdettäisi ”yhteisvastuu”-termiä.

– Nyt kun Saksa EU:n ylivoimaistesti suurimpana nettomaksajana näyttää siirtyvän sille kannalle, että se voi maksaa jatkossa enemmän, niin kyllä Suomen pitäisi olla tässä linjassa mukana.

– Eurooppa, sen vakaus, kasvu ja työllisyys edellyttää sitä, että saataisiin toimiva eurooppalainen budjetti, joka pystyy vastaamaan rakennemuutoksen tarpeisiin työmarkkinoilla ja sosiaalisessa yhteenkuuluvuudessa.

Myös Antti Lindtmanin mukaan Suomen tulee olla valppaana Saksan hallituksen uuden linjan myötä.

– Suomessa täytyy seurata mihin suuntaan EU-keskustelu on menossa.

Lindtman kuitenkin korostaa, että hän ei toivo velan yhteisvastuun lisäämistä, vaan uusia järkeviä mekanismeja ja ennen kaikkea sosiaalisen Euroopan kehittämistä.

Valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo korostaa Demokraatille, että Suomi ei ole muuttamassa omaa linjaansa Saksan takia. Hän toteaa Saksan hallitusohjelman olevan sen kaltainen, ettei hallituksella ole mitään suurta syytä muuttaa omaa perinteistä linjaansa esimerkiksi yhteisvastuun saralla.

– Tottakai jos Saksan hallitus nyt muodostuu ja he jatkavat eteenpäin Ranskan kanssa, niin sieltä voi tulla sellaisia rohkeita askelia, mitkä vaativat myös meiltä pohtimista ja vaikuttamista, Opro toteaa muistuttaen samalla Suomen olevan myös päättäjä EU:ssa.

Hän kertoo kuitenkin ennen kaikkea iloitsevansa siitä, että Saksan hallitusohjelma on Eurooppa-myönteinen ja Euroopan uudistamisen kannalla.

– Sitähän me tarvitaan. Koska Euroopan unioni on meidän unioni ja sitä vahvempi Suomen on olla. Kaikki tiedämme, että EU vaatii nyt vahvistamista.

Orpo muistuttaa, ettei esimerkiksi yhteisvaluutta euro ole vielä valmis.

– Sitä pitää vielä vahvistaa. Siinä pankkiunionin loppuunsaattaminen on meidän ykköstavoitteemme.

Orpo ei halua lähteä ennakoimaan sitä, aikovatko Saksa ja Ranska jatkossa ajaa voimakasta unionin yhteistyön syventämistä ja pitääkö Suomen hallituksen arvioida uudestaan omaa linjaansa, mikäli näin käy.

– Olen kuitenkin sanonut aikaisemminkin niin, että Suomen pitää olla siinä joukossa, joka menee EU:n kehittämisen eturintamassa, Orpo linjaa.

– Jos silloin etenemme kymmenessä asiassa oikeaan suuntaan ja yksi asioista on Suomelle vaikea, emme voi jäädä paikallemme vaan Suomen on mentävä silloin mukana.

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen arvioi Tytti Tuppuraisen tavoin, että Saksan finanssipolitiikassa tullaan tinkimään tiukkuudesta ainakin jossain määrin, jos suuri koalitio toteutuu.

– Voi olla, että siellä panostetaan enemmän rahaa vaikkapa infraninvestointeihin, Vartiainen toteaa.

Tämä sopii Vartiaisen mielestä kuitenkin melko huonosti Saksan tilanteeseen, koska siellä on täystyöllisyys. Toisaalta nyt, kun Saksan kustannustaso on alhaisin Euroopassa ja muiden maiden kilpailukyky suhteessa Saksaan on heikko, Vartiainen arvelee politiikan muutoksen sopivan kokonaisuudessaan Euroopan tilanteeseen.

Se helpottaa myös Suomen suhteeliista kustannuskilpailukykyä. Saksan kustannusten nousu voi koitua muun Euroopan siunaukseksi.

– Saksa vetää myös työvoimaa maista, joissa työttömyys on korkea eli esimerkiksi Espanjasta, mikä on sekin oikeastaan hyvä.

Vartiainen summaa, että vaikka Saksassa hänen mielestään toimittaisiin suhdannepoliittisen teorian kannalta virheellisesti, seuraukset saattavat silti olla Euroopan kannalta hyviä.

Vartiainen pitää myös hyvänä, että syntyy jonkinalainen todennäköisesti EU:ta eteenpäinvievä dialogi Ranskan ja Saksan kanssa.

– En suhtaudu siihen niin pelokkaasti kuin moni muu. Minäkin korostan sitä, että Suomen ja Saksan on pidettävä kiiinni periaatteesta, jonka mukaan kukin maa hoitaa velkansa, Vartiainen sanoo.

Sellaista unionia ei Vartiaisen mukaan tarvita, jossa Saksa ja Pohjois-Eurooppa joutuva huolehtimaan Italian ongelmaluotoista.

Vartiainen sanoo, ettei osaa arvioida, miten Suomen hallituksen sisäiseen toimintaan vaikuttaa se paine, jota Saksasta saattaa tulla kohti yhteisvastuun lisäämistä Euroopassa.

– En ole ollut mukana hallituksen keskusteluissa, Vartiainen kuittaa.

Ennen kuin muutokset ottavat todella tuulta alleen, tulee SPD:n kuitenkin hyväksyä esitetty hallitusohjelma jäsenäänestyksessään. Mikäli se ei mene läpi, nähdään Saksassa todennäköisesti uudet vaalit. Tuppurainen huomauttaa, että oikeistopopulistinen AfD ja SPD ovat viimeisissä mielipidemittauksissa olleet virhemarginaalin sisällä toisistaan. Hän pitääkin uusia vaaleja suurena riskinä.

– Mutta jos kaikki menee SPD:n jäsenäänestyksessä hyvin, niin maaliskuussa Saksassa aloittaisi jälleen suuri koalitio, Tuppurainen toteaa.

Toimittajat: Topi Juga ja Johannes Ijäs

Jutusta on korjattu lyöntivirheitä klo 19:56.