Hän sanoi Suomen pitävän erittäin tärkeänä, että talvimerenkulku huomioidaan päästökaupassa.

–  Jatkamme vaikuttamista talvimerenkulun turvaamiseksi, jotta kustannusrasitus ei kasva liian korkeaksi, Tuppurainen totesi tiedotustilaisuudessa.

EU-komissio julkisti tänään laajan paketin ehdotuksia ilmastotoimiksi. Sen avulla Eurooppa pyrkii vähentämään ilmastopäästöjään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Tuppuraisen mukaan on erittäin hyvä, että 2026 lähtien EU:ssa siirrytään järjestelmään, joka perustuu raportoituihin kasvihuonekaasupäästöihin ja nielujen aikaansaamiin poistumiin.

Hän huomautti, että Suomi tekee hyvin paljon hiilinielujen kasvattamiseksi jo nyt. Tuppuraisen mielestä EU:n yhteiset hiilinielutavoitteet pitää toteuttaa taakanjaon kannalta oikeudenmukaisesti.

– Suomen suurien metsänielujen ei pidä johtaa siihen, että voivat jättää varsinaisia kasvihuonekaasupäästöleikkauksia tekemättä. Päästöleikkauksia tarvitaan, ja jokaisen maan on tehtävä siinä oma osansa. Suomen nieluilla ei pidä luoda mitään mahdollisuuksia vapaamatkustamiseen. Tästä me tulemme pitämään huolen.

Hän sanoi olevansa harmissaan siitä, että komissio on sivuuttanut EU-maiden huolet ilmastotoimien kustannustehokkuuden varmistamisesta sekä siitä, että uudet kansalliset tavoiteprosentit eivät kannusta vielä kaukana ilmastoneutraaliustavoitteesta olevia jäsenmaita oikealle polulle.

Metsiin liittyy myös komission ehdotus pitää sisällään myös biomassan kestävyyskriteerit, joita Tuppuraisen mukaan on tutkittava huolellisesti.

– Me emme pääse biotalouteen perustuvaan kiertotalouteen kilpailukyvyn kannalta tehokkaasti elleivät kestävyyskriteerit ole oikeassa tasapainossa.

Komissio ehdottaa myös uutta sosiaalista rahastoa, jolla tuettaisiin pienituloisia ilmastotoimissa. Rahasto rahoitettaisiin osin päästökaupasta saatavilla tuloilla. Suomi suhtautuu uuteen rahastoon Tuppuraisen mukaan alustavasti kriittisesti.

– Olemme lähteneet siitä, että päästökauppatuloilla maksetaan elpymisvälineen rahoittamiseksi otettua lainaa takaisin.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) peräänkuulutti, että tiukentuvat tavoitteet edellyttävät investointeja, ja tämä on otettava paketissa myös huomioon.

–  Tarvitaan luotettavaa, ennakoivaa sääntelyä ja teknologianeutraalia rahoitusta.

Lintilän mukaan investointivarmuuden kannalta on selkeästi ongelma, että komission esityksessä avataan laajasti lainsäädäntöä, jonka toimeenpano on jäsenmaissa vielä kesken.

Hän jakoi samat huolet Tuppuraisen kanssa. Lisäksi Lintilää vaivasi kokonaisuudessa se, että siitä on tulossa “aikamoinen tilkkutäkki, paikka paikan päälle”, joka nostaa hallinnointikustannuksia.

– Pelkään byrokratian lisääntymistä ja ennustettavuuden vähenemistä, jos ajatellaan Suomen biopuolen investointeja. Ei voi mennä niin että yritykset joutuvat pohtimaan, mitä sieltä tulee.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoi, että paketti vauhdittaa Suomen hiilineutraalius tavoitetta. Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035.

Mikkonen huomautti, että jos ehdotukseen esitetään heikennyksiä, pitää olla esittää, mistä tiukennetaan, jotta päästövähennystavoite saavutetaan.

– Se, että jokainen maa rupeaisi vesittämään pakettia, ei ole mahdollista.

Hän myös halusi korjata ennakkopelkoja, että Suomen hiilinieluilla korvattaisiin muiden maiden päästöjä korvattaisiin.

– Huoli pois, sellaista ei ole komission esityksessä.