20 pukkausta sisältäneen harjoituksen jälkeen pelaajien suoritus muistitehtävissä heikkeni jopa 67 prosenttia. Aivojen toiminta palautui ennalleen vuorokaudessa. Tutkimus herättää kysymyksen, millaisia vaikutuksia jalkapallon pelaamisella on aivoihin pitkällä aikavälillä.

Suomen jalkapalloliitossa uuteen tutkimukseen suhtaudutaan vakavasti.

– Ilman muuta se kuuluu ottaa tosissaan. Sitten kun on riittävästi näyttöä, on jokaisen lajin kansainvälisen ja kansallisen lajiliiton tehtävä pohtia, mitä asia tarkoittaa säännöissä. Näin järjestelmä toimii. Tämä tutkimus tulee varmasti käynnistämään tutkimusaallon, mutta missään mielessä helposta tutkittavasta asiasta ei ole kyse, Suomen Palloliiton lääkintävaliokunnan puheenjohtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari toteaa.

Hän ja liiton koulutuskoordinaattori Sanna Pirhonen vievät asian lääkintävaliokunnan seuraavan kokouksen käsittelyyn.

Jo ennen lääkintävaliokunnan kokousta on todennäköistä, että tutkimukseen haetaan alan asiantuntijoilta kommentteja ja etsitään myös muita mahdollisia aiheeseen liittyviä julkaisuja. Neurologien kantaa saatetaan kysyä.

– Onko tutkimus adekvaatisti tehty ja onko se yleistyttävä, tätä selvitystä jo varmasti tehdään ennen kokousta. Kokouksessa saatetaan tehdä myös työnjakoa. Näissä hyvin varhaisissa ensimmäisissä löydöissä villat ovat vielä vähäisiä. Keskustelu käynnistyy, mutta mitään hätiköityä ei tule tapahtumaan, Vasankari toteaa.

– Tämä voi myös käynnistää maassa tutkimuksen, jossa otetaan selvää, onko tämä ongelma. Kaikki tällaiset asiat, jotka liittyvät liikunnan terveysriskeihin, pitää aina ottaa vakavasti.

Englannin jalkapalloliitto on juuri käynnistänyt tutkimuksen jalkapallon ja aivojen sairauksien yhteydestä. Skotlannin jalkapalloliiton entinen johtaja on puolestaan ehdottanut, että Skotlanti pohtisi USA:n juniorijalkapalloilun ohjeita. Siellä nuorimmat juniorit eivät saa puskea palloa.

Tällaisia toimia ei ole Suomessa luvassa ainakaan vielä. Vasankari painottaa yhä uudestaan, että pukkaamisen mahdollisista vaaroista on saatava paljon enemmän tietoa.

– Mutta ilman muuta viestit ovat sellaisia, että kunnollisten jatkotutkimusten tekeminen on aiheellista. Olen kuullut Brittein saarten selvityksestä, se on erittäin tervetullut ja vie asiaa eteenpäin, Vasankari sanoo.

Hän muistuttaa, että yhdysvaltalainen yhteiskunta korvausvastuineen on erilainen kuin eurooppalainen. USA:ssa reagoidaan nopeammin, sillä mahdolliset päävammat kiinnostavat tutkimusten tultua heti myös juristeja.

– Laajempien selvitysten pohjalta ja faktojen pohjalta voidaan miettiä, mitä pitää tehdä. Nyt vielä ei ole selvää, mitä pitää varoa, Vasankari toteaa.

Jos pukkaaminen todella osoittautuu aivoille vaaralliseksi, silloin pitää hänen mukaansa arvioida esimerkiksi jalkapallojen kokoa, painoa ja pelin sääntöjä eri ikäluokissa.

On myös mahdollista, että Suomen Palloliitto pyytäisi tutkijoilta aiheeseen liittyvän selvityksen tai tilaustutkimuksen.

– Jos tunnistetaan, että kyseessä on riittävän hankala kysymys, tuollaistakin pitää arvioida, mutta arviointi tapahtuu voimassaolevan tutkimusnäytön perusteella. Täytyy myös selvittää, mitä meneillään olevat kansainväliset hankkeet ovat. Kannattaa odottaa ne ensin, ennen kuin lähtee suin päin johonkin juoksemaan. Uefa (Euroopan jalkapalloliitto) varmaan on viisaampi, jos sinne ehdimme ennen kokousta kontaktoida.

Tommi Vasankari kertoo, että vasta aivan viime vuosina suomalaisessa ja kansainvälisessä urheilussa on alettu kunnolla pohtia, mikä on päähän kohdistuneiden iskujen todellinen merkitys urheilussa. Keskustelut ovat lähteneet liikkeelle jääkiekon parista. Toki nyrkkeilyssä asiasta on puhuttu jo aiemmin.

Jääkiekosta jalkoapalloon siirtynyt ajattelu on Vasankarin mukaan vielä kohtuu tuoretta. Jalkapallossakin on kiinnitetty huomiota tilanteisiin, joissa päät voivat kolahtaa yhteen tai jalka voi kohdata pään vaarallisesti. Esimerkiksi saksipotkutilanteet ovat riskialttiita.

– Näitäkin asioita hallitaan ja hillitään säännöillä. Vasta aivan viime aikoina on pohdittu, onko itse pallo vaarallinen ja voiko siihen liittyä niin kovia voimia, että voi aiheutua ongelmatiikkaa.

– Onneksi pienten pelaajien kohdalla pallot ovat kevyempiä ja voimat, joilla potkaistaan, pienempiä.

Vasankari toteaa, että ainakaan toistaiseksi ei ole minkäänlaisten karanteenien aika.

Palloliiton lääkintävaliokunta on puinut jo aiemmin pukkaustilanteiden sekä pään ja jalan kohtaamisten aiheuttamia terveydellisiä seurauksia. Ohjeita ja koulutusta on annetu.

– Mitä ovat testit, varoajat ja milloin poistutaan pelikentältä näissä tilanteissa. Näitä on viime vuosina opittu miettimään. Mutta tämä on minun tietojeni mukaan ensimmäinen tutkimus, joka kertoo, että pään ja pallon kohtaaminen voisi olla vaarallista. On se ajatustoimintaa ravisuttavaa, mutta nippu tutkimuksia tarvitaan, kun konsensuksia laaditaan. Niin pitkällä ei vielä olla.