– Lähdin keskiviikkoiltana ja herätettiin aikaisin torstaiaamuna. Nukuin kyllä ne tunnit, jotka nukuin hyvin sikeästi mutta aika lyhyesti, Rehn sanoo Demokraatille.

Herätyksen myötä alkoi tiivis tilanteen seuranta, joka yhdeltä osaltaan huipentui Euroopan keskuspankin EKP:n viikonloppuna tekemiin historiallisiin pakotepäätöksiin. EKP:n lisäksi Venäjän keskuspankille on ladannut omat pakotteensa Yhdysvaltain keskuspankki FED. Pakotteet ovat ankaruudessaan ennennäkemättömiä.

– Kyllä näin voi sanoa, näin laajoja ja purevia talouspakotteita, varsinkin rahoitussektorin pakotteita, ei ole koskaan millekään kehittyneelle maalle asetettu.

Kovia talouspakotteita on historiassa asetettu myös Iranille ja Venezuelalle, mutta niitä ei voi maina verrata Venäjään. Käynnissä oleva Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on Rehnin mukaan paluuta menneeseen.

Ennennäkemättömien taloudellisten sanktioiden seuraukset ovat Rehnin mukaan osittain hämärän peitossa.

– Kaikkea ei missään tapauksessa tiedetä. Se tiedetään, että näiden pakotteiden vaikutuksesta Venäjä on massiivisessa finanssikriisissä. Ainoastaan vuoden 1998 kriisi ja valtion maksukyvyttömyys on jotenkin siihen vertailukelpoinen.

Viikonloppuna venäläiset ryhtyivät nostamaan pankeista talletuksiaan. Tänään talletuspako on jatkunut ja muun muassa Suomen Pankki on pitänyt mahdollisena venäläisten pankkien kaatumista. Venäjän keskuspankki nosti korkoa huimat 20 prosenttia. Ruplan arvo on sukeltanut noin 25 prosenttia.

– Rupla on menettänyt arvostaan enemmän kuin koskaan. Koska ruplan valuuttamarkkina on hyvin ohut, näemme vasta vähän ajan päästä miten se käyttäytyy.

Venäjän keskuspankin varat on jäädytetty ja pankki on kaupankäyntikiellossa mikä vaikeuttaa Rehnin mukaan huomattavasti sen kykyä rahoittaa Venäjän sotatoimia. Venäläispankit on lisäksi suljettu pankkien tunnusnumeroiden rekisteröintiä hoitavan SWIFT-järjestelmän ulkopuolelle. Sberbankin kaltaisille suurille pankeille on tullut voimaan kohdennettuja kaupankäyntikieltoja.

EU on sulkenut myös lentotilan venäläiskoneilta.

– Sulku näytti toimivan jo viime yönä, kun tulin Pariisista. Moskovan lentoja ei silloin enää lennetty ja venäläisiä matkustajia jäi lentoasemalle, Rehn kertoo.

– On ehkä syytä todeta, että pakotteet eivät yksin kriisiä ratkaise vaan olennaista on lyhyellä tähtäimellä se, että Ukraina kestää ja Kiova ja Harkova kestävät tämän Venäjän laittoman ja brutaalin hyökkäyksen minkä vuoksi Ukraina tarvitsee apua. Vähänkin pidemmällä aikavälillä myös pakotteilla on merkitystä.

Venäläispankki Sberbankin Euroopan tytäryhtiö Sberbank Europe AG ja sen tytäryhtiöt Kroatiassa ja Sloveniassa ovat jo vaikeuksissa. EKP on sulkenut niiltä lainahanat ja Venäjän keskuspankkia on estetty tulemasta avuksi.

– Pankkeja on muutama. Niiden on arvioitu olevan sellaisessa tilanteessa, että ne joko ovat vaarassa kaatua tai kaatuvat. Euroopan pankit tällä hetkellä arvioivat miten niiden suhteen toimitaan, koska ne eivät näiden pakotteiden takia pysty toimimaan.

Uhkakuvissa on väläytelty myös heikkokuntoisen maineessa olevien Italian pankkien kriisiytymistä, mikä saattaisi vaarantaa koko eurojärjestelmän. Rehnin mukaan euroalueen pankkien rahoitusjärjestelmä on suhteellisen hyvässä kunnossa ja melko iskunkestävä.

Rehnin mukaan suomalaisilla pankeilla ei ole Venäjällä enää suuria lainasalkkuja, koska meillä on arvioitu riskit tältä osin ajoissa.

Rehn kuvaa pankkien kriisinkestävyyttä parin muistinvaraisen luvun avulla. Ensimmäinen luku oon Suomesta 1980-luvun lopulta, ajalta ennen lamaa.

– Meillä oli väärän talouspolitiikan seurauksena pankkien puskurit noin kolmen prosentin luokkaa. Finanssikriisin alla ennen vuotta 2008 puskurit olivat kahdeksan prosenttia. Sekään ei ollut tarpeeksi. Tänä päivänä ne ovat noin 15-16 prosenttia pääomasta.

Euroopan pankkisääntely tehnyt kuluneen kymmenen vuoden aikana aimo harppauksen eteenpäin.

– Sääntely ja valvontauudistus on johtanut siihen, että eurooppalaisten pankkien puskurit ovat tänä päivänä paljon vahvemmat. Se tarkoittaa sitä, että ne kestävät enemmän iskuja myös tämän kaltaisessa kriisitilanteessa.

Tavallista kansalaista kiinnostaa Venäjän suurpakotteissa ja mahdollisissa Venäjän vastapakotteissa ennen muuta inflaatio ja vaikutus asuntolainojen korkoihin.

– Sitäkin parhaillaan pohditaan, Rehn sanoo ja kertoo painopisteen olevan parhaillaan rahoitussektorin pakotteiden toimeenpanossa.

– Sen rinnalla arvioidaan sitä, miten tämä tulee vaikuttamaan talouden kasvuun ja työllisyyteen ja inflaatioon Euroopassa. Tällä hetkellä on vaikea nähdä hyvin selkeästi mikä se vaikutus on, mutta todennäköisintä on, että energian hinta tulee pysymään korkealla tai jopa nousemaan mikä supistaa kuluttajien ostovoimaa ja ylläpitää inflaatiota.

Toinen vaikutuskanava liittyy Rehnin mukaan kriisin aiheuttamaan epävarmuuden lisääntymiseen.

– Epävarmuuden vallitessa kuluttajat hieman enemmän säästävät kuin kuluttavat. Kun siihen lisää sen, että ostovoimaa leikkautuu energian tuonnin kustannusten takia, niin tällä on kulutuskysyntää jonkin verran vaimentava vaikutus. Kukaan ei tiedä kuinka suuri.

Rehnin mukaan käynnissä on myös keskustelu mahdollisesta stagflaatiosta eli talouskasvun pysähtymisen ja inflaation yhdistelmästä.

– Esikeski-ikäisimmät muistavat vielä 1970-luvun. Olin silloin ala-asteella, kun Jom Kippur -sota lokakuussa 1973 syttyi. Seurasin sitä tietysti kuten kaikki seurasivat.

– Silloin Opecin öljysaarto laukaisi vuosikausiksi stagflaatio-tilanteen. Öljyn hinta moninkertaistui. Inflaatio oli valmiiksi korkealla, kasvu oli heikentynyt ja työttömyys noussut.

Rehn ei vaikuta pitävän stagflaation uhkaa nyt erityisen merkittävänä.

– Tällä hetkellä en näe, että meillä olisi suoraan samankaltainen näkymä edessä sen takia, että Euroopan talous on vahvempi. Myös talouden kasvu ja työllisyys ovat kehittyneet myönteisesti. Mutta on paljon mahdollista, että tämä jonkin verran hidastaa kasvua juuri kulutuskysynnän heikentymisen kautta. Toisaalta inflaatio pysyy aikasemmin oletettua korkeammalla sen takia, että energianhinta on korkeampi kuin ennusteessa.

Keskuspankit joutuvat Rehnin mukaan rahapolitiikassaan miettimään miten talouskasvua ja työllisyyttä voitaisiin tukea ja kuinka vältetään keskipitkällä aikavälillä liian korkeaksi kipuava inflaatio.

Miten nämä varmistetaan käytännössä?

– Se liittyy pitkälti siihen millä tahdilla tätä joulukuussa käynnistettyä rahapolitiikan asteitteista normalisointia tehdään. Ajatuksena oli lopettaa kahdessa vaiheessa netto-ostot osto-ohjelmissa ja sen jälkeen jossakin vaiheessa ensimmäisen kerran nostaa ohjauskorkoja.

– Oma näkemykseni on se, että tässä sotatilanteessa, joka on luonut geopoliittisen kriisin ja suuren epävarmuuden Euroopan talouden päälle, on paikallaan noudattaa varovaisuusperiaatetta. Parempi katsoa kuin katua. Edetään askel kerrallaan, kun nähdään paremmin eteenpäin.

Lyhyellä tähtäyksellä on Rehnin mukaan tärkeää huolehtia likviditeetistä, käteisen saatavuudesta kaikissa tilanteissa.

– Tähän EKP sitoutui hyvin selkeästi. Pääjohtaja Christine Lagarde viesti tästä perjantaina. Vähän pidemmälle katsoen kyse on juuri siitä, että mennäänkö aikaisemmin linjatulla aikataululla vai onko niin, että syntynyt kriisitilanne heijastuu niin voimakkaasti talouden hidastumisena, että on syytä ottaa tuumaustauko ja edetä rauhallisemmin rahapolitiikan normalisoinnissa.

Tavallisen velastaan huolehtivan kuluttajan kannalta edessä ollut koronnosto näyttäisi Rehnin puheissa siirtyvän eteenpäin.

– Tämän viiden viimeisen päivän aikana syntyneen tilanteen vuoksi on ainakin alkuun syytä ottaa tuumaustauko ja katsoa, että ei lähdetä ennenaikaisesti tukahduttamaan talouden kasvua, joka vahvistaa osaltaan työllisyyttä ja Euroopan taloutta. Energian hintaan ei rahapolitiikalla juuri voida vaikuttaa.

Suomalaisen vientiteollisuuden ja kaupankäynnin näkökulmasta Ukrainan sodan vaikutus on toistaiseksi epäselvä. Tilanteeseen vaikuttavat ainakin mahdolliset Venäjän vastapakotteet.

– Suomen vienti Venäjälle on noin 4,5 prosenttia kokonaisviennistä. Se on joillakin toimialoilla merkittävä. Jotkut teollisuudenalat kuten metsäteollisuus ja metalliteollisuus tulevat mahdollisesti kärsimään mutta emme tiedä tällä hetkellä tarkemmin millaisia mahdollisia vastatoimia on tulossa.

Venäjän on uumoiltu kaavailevan Euroopan kaasuhanojen sulkemista. Rehnille kysymys maakaasusta on tuttu ajalta, jolloin hän toimi Juha Sipilän hallituksen elinkeinoministerinä.

– Vuonna 2016 tehtiin nykyisin voimassaoleva ilmasto- ja energiastrategia. Jos katsoo eurooppalaisen median karttoja, niissä aina näytetään, että Suomi on sataprosenttisen riippuvainen Venäjän maakaasusta. Jollakin laskutavalla näinkin voi päätellä, mutta maakaasun osuus on suhteellisen pieni Suomessa. Toiseksi sitä käytetään lähinnä teollisuudessa ja hieman kotitalouksissa.

Maakaasua käyttävillä teollisuusyrityksillä on Rehnin mukaan lakiin perustuva velvoite ylläpitää johonkin toiseen polttoaineeseen perustuvaa varajärjestelmää.

– Tämä on osa meidän huoltovarmuutta. Tämän lisäksi saimme yhdessä Viron kanssa aikaiseksi vuonna 2016 päätöksen Suomen ja Viron välisestä kaasuputkesta, joka sai rahoitukseen 75 prosenttia EU-tukea. Baltic Connector valmistui pari vuotta sitten. Se on osaltaan edesauttanut sitä, että Suomen maakaasuhuoltovarmuus paranee eli meille saadaan Baltiasta Klaipedan LNG-terminaalin kautta tarvittaessa maakaasua.

Rehn ei halua maalailla piruja seinille mahdollisten Venäjän energiaan liittyvien vastapakotteiden tiimoilta.

– Sen voin todeta, että Suomi on suhteellisen hyvin tämänkaltaisiin tilanteisiin varautunut ja historiassa tähän asti Neuvostoliitto tai Venäjä ei ole keskeyttänyt energiatoimituksia.

Venäjä tarvitsee itsekin energiatoimituksista saamiaan vientituloja. Rehnin mukaan EU on liian riippuvainen Venäjän fossiilienergiasta.

– Siitä irtautuminen on keskipitkän aikavälin kysymys, joka vaatii paljon investointeja päästöttömään ja uusiutuvaan energiaan.

Kesken haastattelun Yleisradio uutisoi uudesta Natoa koskevasta mielipidemittauksesta. Ensimmäistä kertaa kyselyiden historiassa yli puolet suomalaista (53%) kannattaa sotilaallista liittoutumista. Ukrainan sota on muuttanut tilannetta lyhyessä ajassa dramaattisesti. Rehnin mukaan Suomessa on arvioitava viileästi ja tarkkaan Venäjän voimapolitiikan vaikutuksia ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

– Euroopassa käynnissä oleva sota ja Venäjän laiton, brutaali hyökkäys itsenäiseen Ukrainaan on vakavasti horjuttanut Euroopan turvallisuuden perustaa, hän sanoo.

Omaa Nato-kantaansa Rehn ei suostu kertomaan.

– Minulla on henkilökohtainen näkemys Nato-jäsenyydestä, mutta tässä tilanteessa on tärkeää, että tuemme Suomen pitkää linjaa. Tuen tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan vakaata pitkää linjaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, joka nojaa hyviin naapuruussuhteisiin silloin, kun niitä voidaan ylläpitää, ennakoivaan ulkopolitiikkaan, vahvaan kansalliseen puolustukseen ja yleiseen asevelvollisuuteen, kansainväliseen yhteistyöhön puolustuksessa ja mahdollisuuteen hakea Nato-jäsenyyttä, jos siihen päädymme.

Päivittäiseksi virinnyttä Nato-keskustelua Rehn kertoo ymmärtävänsä.

– Olen hyvin tietoinen siitä, että kansalaismielipide on liikkeessä ja totta kai itsekin kansalaisena kannan tästä syntyneestä kriisitilanteesta syvää huolta Euroopan ja Suomen näkökulmasta. On luonnollista pohtia puolustuksellisen liittoutumisen etuja ja haittoja tässä tilanteessa.

Täydennetty klo 20.39.