Suurempi osuus sijoittajista tuli vain Britanniasta, 28 prosenttia, sekä Benelux-maista ja Ranskasta, yhteensä 18 prosenttia. Saksalaisten, itävaltalaisten ja sveitsiläisten sijoittajien yhteenlaskettu osuus oli sama kuin suomalaisten sijoittajien.

– Jakauma on hyvin tyypillinen, kertoo Valtiokonttorin apulaisjohtaja Anu Sammallahti.

Eniten lainoja merkitsevät rahastot, pankit, keskuspankit ja muut instituutiot sekä eläkerahastot ja vakuutuslaitokset. Muiden sijoittajaryhmien osuus on vähäinen.

Suomen valtionlainojen ostajiin ensiemissioista (lainojen liikkeellelaskemisesta) ei kuulu Euroopan keskuspankki, sillä EKP ei saa ostaa euromääräisiä velkakirjoja, kun niitä lasketaan liikkeelle. Eurojärjestelmän keskuspankkien rahapoliittiset operaatiot tapahtuvat vain lainojen jälkimarkkinoilla, joilla velkakirjoja voi myydä eteenpäin.

Eurojärjestelmän ulkopuolisia keskuspankkeja ovat muun muassa Yhdysvaltain keskuspankki Fed, Englannin pankki ja Ruotsin keskuspankki.

Sammallahti kertoo, että koronakriisi on vaikuttanut yllättävän vähän Suomen valtion lainanottoon. Sen sijaan pitemmällä sihdillä on näkyvissä muutoksia.

– Finanssikriisin jälkeisissä euromääräisissä lainoissa, kun vertaa aikaan ennen finanssikriisiä, on nähty vähemmän aasialaisia sijoittajia, Sammallahti sanoo.

Elokuun lopussa liikkeelle lasketussa kymmenen vuoden lainassa pohjoisamerikkalaisten sijoittajien osuus oli vain neljä prosenttia, aasialaisten vielä pienempi.

Elokuun lopussa järjestetyssä syndikoidussa emissiossa tarjouksia tuli yli 150 sijoittajalta. Sammallahden mukaan määrä on tyypillinen.

Laina kävi kaupaksi, vaikka tuotto oli ensimmäistä kertaa negatiivinen kymmenen vuoden mittaisessa lainassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sijoittajat maksavat Suomelle voidakseen sijoittaa Suomen valtionlainoihin.

Viitelaina on kolmemiljardia euroa. Elokuun lopussa valtionvelka oli noussut lähes 125 miljardiin euroon, mikä tarkoittaa 22 550:tä euroa asukasta kohti.

Kymmenen vuoden viitelainan jälkeen valtiokonttori on järjestänyt lyhytaikaisten euromääräisten velkasitoumusten huutokaupan syyskuussa. Velkasitoumukset erääntyvät ensi vuoden toukokuussa ja elokuussa. Valtion velkasitoumuksia myytiin huutokaupassa yhteensä lähes 1,5 miljardilla eurolla.

Syyskuun lopulla vuorossa oli miljardin euron viitelainahuutokauppa lainalle, joka erääntyy vuonna 2036. Uusi velkasitoumusten huutokauppa järjestetään ensi viikolla.

Nordean korko- ja valuuttamarkkinoista vastaava pääanalyytikko Jan von Gerich arvioi, että negatiiviset korot lähtevät liikkeelle keskuspankkipolitiikasta. EKP:n talletuskorko on tällä hetkellä –0,5 prosenttia.

– Turvallisten valtioiden korot ovat negatiivisia kautta linjan, von Gerich kertoo.

Hänen mukaansa EKP ostaa myös Suomen lainoja jälkimarkkinoilta koko ajan, mikä on painanut pitempiä korkoja alaspäin. Suomi kuuluu euroalueella edelleen turvallisten maiden joukkoon.

– Vaikka EKP ei voi ostaa suoraan emissioista, se pystyy vaikuttamaan jälkimarkkinoiden kautta hyvin vahvasti siihen, millä korolla lainoja myydään emissioissa, von Gerich sanoo.

Hänen mukaansa on myös merkittävä määrä sijoittajia, jotka haluavat pistää rahansa turvaan valtionlainoihin joko sääntelysyistä tai muuten.
STT–Antti Autio