“EK on neuvotteluosapuoli ja hakee tulosta niin kilpailukykysopimuksessa tai eläkeratkaisuissa tai sosiaalivakuutukseen liittyvissä työnantajien sivukuluasioissa. Meidän rooliin kuuluu löytää ratkaisuja. Suomen Yrittäjät sitten enemmänkin arvioi näitä ratkaisuja julkisuudessa, mutta ei suinkaan neuvottele. Me olemme pelikentällä, emme katsomossa”, Häkämies paalutti perjantaina Demokraatille.

Häkämies vielä täsmensi, että Suomen Yrittäjät eivät ole “lähtökohtaisesti neuvotteluorganisaatio”. Suomen Yrittäjissä Häkämiehen lausunto herättää voimakasta ihmetystä.

– En ymmärrä, mitä Häkämies oikein yrittää sanoa. Hieman hämmentävää, sanoisin ylimielistä puhetta EK:n toimitusjohtajalta, kolmatta kautta Suomen Yrittäjien puheenjohtajana lokakuussa Turun liittokokouksessa tavoitteleva Jyrki Mäkynen kuvailee Demokraatille.

– En käsitä, miksi Häkämies haluaa väittää, että emme neuvottele.

Mäkysen kommentit eivät kuitenkaan jää pelkän ihmettelyn tasolle. Syyttävä sormi siirtyy puolestaan kohti EK:ta. Mäkynen nostaa esiin, miten EK yrittää plokata Suomen Yrittäjien tietä tiettyihin neuvottelupöytiin.

– Se on valitettavasti totta, että EK tekee välillä hartiavoimin töitä sen eteen, että Suomen Yrittäjät ei olisi kaikissa pöydissä, jossa sen pitäisi olla. Tällainen on esimerkiksi työttömyysvakuutusrahaston hallinto.

– EK on käyttänyt omaa vaikutusvaltaansa ja estänyt Suomen Yrittäjien pääsyn tiettyihin pöytiin. Pidän toimintatapaa erikoisena, sille mielestäni jokaisen  järjestön pitäisi edustaa niitä, jotka ovat mandaatit edustamiselle antaneet ja puhua vaan omasta puolestaan. Tämän pitäisi koskea myös EK:ta.

Suomen Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Jyrki Mäkynen hakee kolmatta jatkokauttaan lokakuussa Turun liittokokouksessa. Kuva: Suomen Yrittäjät / Markus Sommers.

Mäkynen kuitenkin muistaa myös korostaa, kuinka SY:llä ja EK:lla on monissa asioissa jatkuvaa yhteistyötä.

– Olemme oikeastaan lähes kaikessa toisiamme täydentäviä. EK edustaa suurimman pään yrityksiä, meidän yritysrakenteemme on taas toisenlainen. Ja tämän myötä ne asiat, joita pidämme esillä, ovat erilaiset.

Mäkynen tarttuukin toiseenkin Häkämiehen haastattelussa ärsyttäneeseen teemaan. Hänen mukaansa Suomen Yrittäjät ei allekirjoita, että paikallista sopimista olisi saatu edistettyä liittokierroksella, kuten Häkämies perjantaina esitti.

– Olemme yrittäneet SY:ssä käydä tarkalla kammalla läpi tehtyjä työehtosopimuksia ja käsityksemme on kovin erilainen. On aiheellista kysyä, edettiinkö paikallisen sopimisen osalta juuri lainkaan?

– Suomen Yrittäjien ja Elinkeinoelämän Keskusliiton välillä on se iso ero, että EK kannattaa työehtosopimusvetoista paikallista sopimista. Meidän mielestämme se ei ole ainut oikea tie, emme usko että vain tes-järjestelmällä päästään riittävän suuriin uudistuksiin. Suomen Yrittäjien on vaikea ymmärtää, miksei EK halua palkkaneuvotteluita ja työehtosopimista aidosti työpaikoille, mikä on meidän ensisijainen tavoite silloin, kun molemmat osapuolet niin haluavat.

Häkämies antoi kommenttinsa Demokraatille muun muassa sen innoittamana, että SAK:n entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Lauri Ihalainen oli arvioinut Suomen Yrittäjien ottaneen haltuunsa EK:n ilmatilaa, jota keskusliitto oli menettänyt vetäydyttyään pois palkkapöydistä.

EK päätti pari vuotta sitten, ettei keskitettyjä tuloratkaisuja enää tehdä. Asia on myös kirjattu keskusliiton sääntöihin. Työehto- ja palkkaneuvottelut käytiinkin menneellä neuvottelukierroksella liittotasolla.

Suomen Yrittäjät eivät kuitenkaan työehtosopimusneuvotteluissa mukana ole, ja Mäkysen mukaan järjestö ei niihin pöytiin ole edes pyrkimässä.

– Meidän mielestä työelämän sopiminen pitää mahdollistaa ja viedä entistä enemmän aidosti työpaikoille ja toteuttaa sopiminen työpaikan osapuolten kesken. Tavoitteenamme ei ole työehtosopimusjärjestelmän romuttaminen tai alas ajaminen. Mutta katsomme, että paikallista sopimista tarvitaan yhä enemmän.

Jos alalla on työehtosopimus, työpaikalla voidaan sopia paikallisesti vain niistä asioista, joista poikkeamisen työehtosopimus sallii. Tällöin työntekijöiden edustajana neuvotteluissa on yleensä työehtosopimuksen tehneeseen ammattiliittoon kuuluva luottamusmies.

Jotta tällainen työehtosopimukseen perustuva paikallinen sopiminen olisi mahdollista, työntantajan pitää olla työehtosopimuksen tehneen työnantajaliiton jäsen. Valtaosa Suomen Yrittäjien jäsenyrityksistä ei voi neuvotella työehtosopimuksen ehdoista paikallisesti, koska ne eivät ole työnantajaliittojen jäseniä. Tällaisia yrityksiä kutsutaan järjestäytymättömiksi yrityksiksi.

Tilanne on sama, jos työnantaja on järjestäytynyt, mutta työpaikalla ei ole luottamusmiestä. Yritys ei voi tällöin tehdä paikallista sopimusta, jos luottamusmiestä ei ole valittu eivätkä työntekijät halua luottamusmiestä valita. Usein työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu, että sopijapuolena voi olla joku muukin kuin luottamusmies.

Jos työnantajaa, oli se sitten järjestäytynyt tai järjestäytymätön, ei sido mikään työehtosopimus, neuvottelua ja toisin sopimista rajoittavat ainoastaan lakiin tehdyt kirjaukset.

Suomen Yrittäjät ajaa puolestaan neuvottelutilannetta, jossa työehtosopimukset menettävät paljolti merkityksensä työpaikoilla, jos työpaikoilla näin päätettäisiin. Järjestön kaavailuissa yrityksissä voitaisiin sopia työnantajien ja työntekijöiden kesken ikään kuin miehissä ja naisissa, oli kyse sitten järjestäytyneistä tai järjestäytymättömistä yrityksistä. Tällaisia neuvoteltavia asioita voisivat järjestön mukaan olla esimerkiksi milloin töitä tehdään ja millä palkoilla. Lait ja alakohtaiset sopimukset asettaisivat neuvotteluille raamit.

– Meidän näkemys on, että luottamusmiesjärjestelmä on ok. Sopija voi olla luottamusmies, mutta aivan samalla tavalla se voi olla luottamusvaltuutettu, joka tällä hetkellä lainsäädännössä on ja joka on koko työpaikan valitsema edustaja, Mäkynen painottaa.

– Ideamme on se, että silloin sovitaan paikallisesti, kun työpaikalla yhdessä halutaan. Jos ei haluta, mennään sillä, mikä on tesseissä sovittu ja lakiin kirjattu.

Suomen Yrittäjät siis haluaa saada Suomessa työehtosopimuksiin pohjautuvalle sopimisille vaihtoehdon, työpaikkasopimisen. Tietysti vain mikäli yrityksissä näin halutaan. Pääosin järjestymättömiä yrityksiä edustavan SY:n jäsenyrityksissä näin varmaan useimmiten haluttaisiin tehdä.

Palkansaajapuolella tämä ei tietenkään herätä innostusta. Heidän huolenaan on se, että työntekijät jäävät neuvotteluasemissa väistämättä alakynteen.

EK:n vähentynyttä roolia palkkaneuvottelupöydissä Suomen Yrittäjät ei ainakaan omien sanojensa mukaan halua omia. Median ilmatilaa yritysjärjestö sen sijaan haluaa kahmia.

Aktiivisuus on huomattu, ja jopa räksyttämisestä on puhuttu. Häkämiehen lisäksi esimerkiksi Ihalainen on kommentoinut varsin kärkkäästi Suomen Yrittäjien tapaa hoitaa asioita.

– En lähde neuvomaan Suomen Yrittäjiä, mutta miettisin, kannattaako tykinpiiput panna joka suuntaan ja ampua kaikkea liikkuvaa, mikä nyt näyttää olevan tyypillistä. Siinä on se pieni riski, että oma uskottavuus kärsii, jos näin tekee asiassa kuin asiassa, Ihalainen totesi taannoin Demokraatille.

– Totta kai meidän toimintatapamme on, että me kyllä kritisoimme ja esitämme huomioita seikkoihin, joita yrittäjien näkökulmasta pitäisi parantaa. Mutta mukana on kuitenkin aina myös ratkaisuesitys.

Mäkynen toteaa Suomen Yrittäjien jäsenyritysten aikaisemmin kokeneen, että työmarkkinasopimusten osalta heidän ylitseen on voitu kävellä tuosta vain. Mäkynen painottaakin järjestöllä olevan uusi, aktiivinen linja. Kritiikkiä annetaan, kun paikka on. Hänen mukaansa linjaus ei henkilöidy pelkästään SY:n toimitusjohtajaan Mikael Pentikäiseen.

– Pentikäinen on yrittäjäjärjestöä varten, ei toisinpäin. Hän toteuttaa sitä linjaa, mitä järjestön yrittäjät ovat päättäneet. Mutta kyllähän Mikael on hyvin aktiivinen viestijä, ja linjamme on tullut paremmin hänen myötään esiin.

Suomen Yrittäjien on myös joissakin puheenvuoroissa huomioitu unohtaneen sen todellisen tehtävänsä, eli vaikuttamisen. Suomen Yrittäjien on esimerkiksi arvioitu tehneen virheen jättäytyessään ulos kiky-neuvotteluista. Tosin järjestö itse korostaa, että he eivät jääneet pois neuvotteluista, vaan SY jätettiin pois keskusjärjestöjen toimesta.

Suomen Yrittäjiä yritettiin houkutella kiky-sopimukseen mukaan esittämällä, että järjestäytymätön työnantaja olisi tullut samojen paikallisten sopimusten mahdollisuuksien ja velvoitteiden piiriin kuin järjestäytynyt työnantaja. Järjestön torjuttua ehdotuksen heidän on katsottu asemoineen itsensä ulkokehälle.

– Vakaan harkinnan jälkeen totesimme, että emme voi hyväksyä mallia, jossa paikallisen sopimisen mahdollisuus syntyy vain luottamusmiehen kautta, jos työehtosopimuksissa on tällä tavalla määrätty. Olemme yhä tätä mieltä, Mäkynen vakuuttaa.