– Tällä varauksella olemme kannattaneet, Jyri Häkämies summaa Demokraatille.

Hallitus on myös helpottamassa irtisanomisia alle 20 henkilön yrityksissä ja tarjoamassa määräaikaisia työsopimuksia vähintään 3 kuukautta työttöminä olleille alle 30-vuotiaille. Asioita on puitu myös riitaisessa epävirallisessa kolmikantaisessa työryhmässä.

Kun ay-puolella muutokset herättävät suurta närää, Häkämies muotoilee EK:n yleiseksi kannaksi sen, että “palkkaamisen ja työllistämisen kynnyksen madaltaminen on kannatettavaa”.

Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisen vieminen läpi alle 20 työntekijän yrityksissä on sitä paitsi kirjattu myös EK:n hallitusohjelmatavoitteisiin.

– Ehkä yleisesti voi sanoa näin, että näissä kahdessa hallituksen esityksessä on lähtökohtaisesti positiivisuutta, mutta emme tiedä lopputulemaa. Sitten on tietenkin kysyttävä vielä, miten asiat suhtautuvat perustuslakiiin. Näiden kahden asian osalta, kun tilanne on vielä aidosti auki, on ennakoivasti vaikea ottaa kantaa.

Hallitus esitykset on luvattu alkavan kuun alussa.

EK:ssa on parisen vuotta sitten päätetty, ettei keskitettyjä tuloratkaisuja enää tehdä. Asia on niitattu myös sääntöihin. Juuri käydyllä liittokierroksella EK oli kuitenkin Häkämiehen mukaan pöytä, jossa tietoja jaettiin ja yhdessä sovittu palkkalinja piti. Palkansaajapuolella tiukka koordinointi myös närkästytti. Julkisessa keskustelussa valtakunnansovittelijankin katsottiin olleen työnantajan sivustatukena.

– Jos ajatellaan seuraavaa kierrosta, tässä ei minun arvion mukaan jäänyt mitään poltettuja siltoja, Häkämies tulkitsee, toki hyvin tietäen, että näkemystä ei välttämättä jaeta vastapuolella.

Häkämies kiistää sen, että EK:ssa olisi erilaisia äänenpainoja siitä, voisiko keskitetty sopiminen kaikesta huolimatta jollakin tavoin pysyä yhä työkalupakissa.

– Meidän linjamme on hyvin yhtenäinen ja yksituumainen. Totta kai on yhteisiä asioita, joita työmarkkinajärjestöt ovat tekemässä, esimerkiksi sosiaalivakuutukseen ja verotukseen liittyviä, mutta palkkapöytä on liittokohtainen ja tältä osin työnantajien EK-leirin käsitys on yhtenäinen, ja sitä toteutamme.

Niin kutsuttu Suomen malli jäi kuitenkin syntymättä.

– Noin kokonaisuutena voisi sanoa, että liittokierros tehtiin vientivetoisesti aloittaen ja linjasta kiinni pitäen erityisesti yksityisellä puolella ja melko lailla julkisellakin. Aika lähelle Suomen mallia päästiin.

Ministeri Jari Lindström (sin.) kirjoitti eilisessä kolumnissaan MTV:llä kolmikantaisen valmistelun ongelmista työelämän lainsäädännön uudistuksissa ja vaatii keskustelua kolmikantavalmistelun tulevaisuudesta.

Häkämies nostaa haastattelussa kolumnin esiin ja summaa itse ymmärtäneensä Lindströmin pääajatuksen niin, ettei kolmikantainen pöytä toimi, kun se ei löydä konsensusta.

Lindström itse puntaroi tekstissä myös EK:n ratkaisua luopua tupoista.

“Tupo-pöydissä kun perinteisesti vedettiin langat yhteen myös niiden kaikkein isoimpien ja vaikeimpien työelämää koskevien uudistusten suhteen. Eli jompikumpi osapuoli jousti hiukan palkkavaatimuksissa, kun vastaavasti toinen osapuoli tuli vastaan esimerkiksi työaikalain uudistuksen kohdalla. Kun tätä pöytää ei nyt enää olekaan, on epäselvää, mikä kyky tai halu työmarkkinakeskusjärjestöillä on löytää sopu työelämän lainsäädännöstä”.

Tämän jälkeen Lindström summaa ykskantaan nykyisen hallituksen ottaneen vahvemman roolin kolmikantaisessa valmistelussa.

Jos ay-puolelta kysyisi, ajatus kulkisi luultavimmin niin, että porvarihallituksen ollessa vallassa, EK:lle on ollut lähtökohtaisesti edullista vähentää työmarkkinajärjestöjen roolia ja keskittyä taustalla vaikuttamaan suoraan hallituksen toimintaan.

– Seuraavan hallituksen osalta jää nähtäväksi, millainen valmistelu työmarkkina-asioissa on vallalla, Häkämies sanoo.

SAK:n pitkäaikainen puheenjohtaja, nykyinen kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) on toivonut keskusjärjestöiltä roolia, joka tukisi ja kannustaisi eri sopimusaloja kehikkoon tai raamitukseen. Hän näkisi myös keskusjärjestöjen edustajilla paikan olla liittotason sopimusprosesseissa mukana.

Yhtä lailla Ihalainen toivoo keskusjärjestöiltä tulevaisuudessa myös aktiivista roolia palkkaperusteisen sosiaaliturvan ja työlakien valmistelussa sekä muun muassa kasvavaa roolia elinkeinopolitiikan, koulutukseen ja osaamiseen sekä talouteen ja tuottavuuteen liittyvissä asioissa.

Häkämies toteaa, että jo kansainvälisen työjärjestö ILOn sopimukset edellyttävät kolmikantaista valmistelua, vähintäänkin kuulemista, sosiaalivakuutukseen kuten eläkeratkaisuihin liittyvissä asioissa.

– Oma kantani on että työmarkkinalainsäädännön uudistuksissa työmarkkinajärjestöt ovat jatkossakin mukana. Ei ole mitään syytä, etteikö sitä pitäisi käyttää. Toivon mukaan käytetään. Myös kaksikannalla on merkitystä siinä, miten tuotamme ratkaisuja hallitukselle ja eduskunnalle. Viime kädessä poliittinen johto määrittää kolmikantaisen valmistelun syvyyden.

Keskusjärjestöjen edustajia liittotason sopimisen pöytiin Häkämies ei Ihalaisen tapaan istuttaisi, vaikka taustalla työnantajan yhteistä prosenttilaskentaa tehdäänkin.

– Pöydissä emme ole emmekä tule olemaan.

Ihalainen arvioi hiljattain Demokraatille myös, että mikäli EK hellittää kyvystään neuvotella myös työlainsäädäntöön ja palkkaperusteiseen sosiaaliturvaan liittyvistä asioista, se jättää Suomen Yrittäjille entistä enemmän poliittista pelitilaa.

Häkämies sanoo tähän, ettei Suomen Yrittäjät ole lähtökohtaisesti neuvotteluorganisaatio.

– EK taasen on neuvotteluosapuoli ja hakee tulosta niin kilpailukykysopimuksessa tai eläkeratkaisuissa tai sosiaalivakuutukseen liittyvissä työnantajien sivukuluasioissa. Meidän rooliin kuuluu löytää ratkaisuja. Suomen Yrittäjät sitten enemmänkin arvioi näitä ratkaisuja julkisuudessa, mutta ei suinkaan neuvottele. Me olemme pelikentällä, emme katsomossa, Häkämies naulaa rauhallisella äänellä.

Tulevaan hallitusohjelmaan liittyvistä EK:n monista tavoitteista puhuttaessa EK:n toimitusjohtaja nostaa tällä kertaa esiin muun muassa eläkeratkaisun seurannan eli käytännössä siihen tulevat tarkistukset.

Hän puhuu myös jatkuvasta oppimisesta. Teknologia muuttaa työelämää. Hän muistuttaa työmarkkinajärjestöjen yhteisestä kannanotosta työntekijöiden ammattitaidon kasvattamiseen muun muassa moduulipohjaista opiskelutarjontaa lisäämällä.

– Tutkintoa voidaan täydentää työuran aikana. Tämän asian ympärillä olemme sitoutuneita. Uskon että seuraavan hallituksen ohjelmassa on paljon tähän liittyviä tavoitteita. Häviävien ammattien tilalle on luotavissa uutta. Tämä on iso asia ja tätä yhdessä valmistelemme ja varmasti kukin tykönään.

Häkämies muistuttaa myös sosiaaliturvan uudistamisesta.

– Vaikka sotu on maan halituksen käsissä, tulemme olemaan aktiivisia, sekä työmarkkinajärjestöt yhdessä että kukin erikseen.

EK on hallitusohjelmatavoitteissaan linjannut tavoittelevansa myös muun muassa ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luopumista.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo linjasi hiljattain Turun puoluekokouksen linjapuheessaan kokoomuksen tavoitteita.

Hän totesi, että työtekijöillä pitää olla oikeus sopia työajasta ja työn tekemisen tavoista itse.

– Työpaikkakohtainen sopiminen on mahdollistettava kaikille, ei vain ammattiliittojen jäsenille, Orpo sanoi.

Häkämies toteaa, että isossa kuvassa EK kannattaa mahdollisimman paljon joustavuutta.

– Kun asiaa kysytään EK:lta meidän ensisijainen tie on tes-tie. Työehtosopimusten sisällä sovitaan niistä paikallisen sopimisen mahdollisuuksista, joita työpaikalla käytetään.

Häkämiehen mukaan paikallisessa sopimisessa edettiin merkittävästi juuri päättyneellä liittokierroksella.

– Meidän lähtökohta on se, että pyrimme parantamaa tessejä joustavampaan suuntaan.

Yleissitovuuden poistamista EK ei ole kirjannut hallitusohjelmatavoitteisiinsa. Kokoomus ilmeisesti halusi kajota siihen jo viime kehysriihessä.

– Se on poliittinen kysymys, jonka maan hallitus päättää. Tämä hallitus on päättänyt, että se ei siihen koske. Olemme todenneet, että asia on selvä, Häkämies sanoo.

Pitäisikö yleissitovuus murtaa?

– Se ei ole meillä agendalla, Häkämies vastaa.

Seuraavalle liittokierrokselle on luvassa vääntöä myös siitä, jäävätkö kiky-ratkaisut, vaikkapa 24 tunnin työajan lisäys voimaan. Kuten arvata saattaa, työnantajapuolen lähtökohta on tämä:

– Se on tietysti selvää, kun niillä parannettiin tilannetta, että ne ovat pysyviksi tarkoitettuja. Se oli ajatus, kun niitä tehtiin. Jatkossa ne asiat ovat liittopöydissä. Jos ne nousevat pöydälle, ne nousevat sinne.

EK odottaa hallituksen kompensoivan ensi vuonnakin kiky-sopimuksesta johtuneen ostovoiman heikentymisen työn verotuksen alentamisella.

Jyri Häkämies aloitti EK:n toimitusjohtajana 2012. Tätä ennen hän toimi kokoomuksen kansanedustajana ja Kataisen (kok.) hallituksen elinkeinoministerinä.

Paluu politiikkaan ja ehdokkuus vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ei ole mielessä.

– Ei, totta kai olen työssäni paljon tekemisissä maan hallituksen ja oppositiopuolueiden edustajien kanssa, mutta vaalit eivät henkilökohtaisesti kosketa.