Konsensuslausuma on muodostettu useiden tutkimusten, kirjallisuuskatsausten ja ryhmän kokousten avulla, sosiaali- ja terveysministeriö kertoo tiedotteessaan.

Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmän mukaan pitkäkestoisen covid-19-taudin oireet alkavat kolmen kuukauden kuluessa covid-19-infektion alusta, kestävät vähintään kaksi kuukautta eikä niille ole muuta selitystä. Yleisiin oireisiin kuuluvat erityisesti uupumus, hengenahdistus ja kognitiivisten toimintojen häiriöt sekä myös monet muut jokapäiväistä toimintaa haittaavat oireet. Pitkäkestoista covid-19-tautia on määritelty myös toisin.

Asiantuntijaryhmän lausumasta selviää, että määritelmästä riippuen pitkäkestoinen covid-19 ilmenee noin joka toisella aikuisella SARSCoV-2-infektion jälkeen ja noin yhdellä viidestäkymmenestä lapsesta. Esiintyvyys on suurempi sairaalahoitoa vaatineen taudin jälkeen, mutta sairaus voi ilmetä myös vähäoireisen tai oireettoman infektion jälkeen.

Taudin mekanismeina on kuvattu toistaiseksi, että virus infektoi useita elimiä. Seurauksena on pitkittyneen tulehduksen, kudosvaurion ja immuunipuolustuksen häiriö, johon voi liittyä sekä hyytymisen että hermoston säätelyn häiriö. Sairauteen liittyvä huomattava psykososiaalinen kuormittuneisuus voi myös vaikuttaa oireiluun. Pitkäaikaisia vaikutuksia ei tunneta.

Asiantuntijaryhmä toteaa lausumassaan, että käytössä olevat mRNA-rokotteet vähentävät infektioon sairastuvilla pitkäkestoisen covid-19-taudin riskiä ja vaikuttavat usein edullisesti sen oireisiin.

Taudin hoito on toistaiseksi oireenmukaista ja kokemusperäistä.

– Ei ole parantavaa hoitoa eikä edes todistetusti tautimekanismeihin suoraan vaikuttavaa hoitoa vielä tarjolla, mutta kliinisissä tutkimuksissa on meneillään asiaa koskevaa tutkimusta, asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, neurologian profeossori Risto O. Roine sanoi tiedotustilaisuudessa.

Monitekijäisen sairauden lähestymistavaksi suositellaan moniammatillista hoitoa ja kuntoutusta. Osana perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota hyvinvointialueilla lienee nykyisiä terveyskeskuksia paremmat mahdollisuudet muodostaa moniammatillisia tiimejä, joissa on laajaa osaamista, STM:n tiedotteessa sanotaan.

Long covid -tautia koskeva tutkimuksellinen tieto ja kokemus karttuvat Suomessa ja kansainvälisesti koko ajan.

Pitkäkestoista covid-19-tautia koskevia vertaisarvioituja tutkimuksia on jo nyt tuhansia. Systemaattinen tiedonhaku tuotti asiantuntijaryhmän käyttöön yli 10 000 osumaa.

Asiantuntijaryhmän toimikausi alkoi 1.9.2021 ja jatkuu 31.12.2022 saakka. Ryhmä analysoi edelleen pitkäkestoisesta covid-19-taudista kertyvää tietoa ja päivittää konsensuslausumaa vuoden 2022 aikana.

– Pitkäkestoinen korona on vakava uhka, johon meidän tulee varautua yhteiskunnallisesti ja sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä, kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoo STM:n tiedotteessa.

Jos pitkäkestoisesta koronasta julkaistuja mallinnuksia sovelletaan Suomeen, Risto O. Roineen mukaan voidaan arvioida, että viime vuoden loppuun mennessä sairastuneiden pitkäkestoinen covid voisi Suomessa aiheuttaa yli 15 000 menetettyä laatupainotteista elinvuotta tulevina vuosina ja jopa vuosikymmeninä.

– Akuutti covid muodostaa vain osan tautitaakasta. Useiden tutkimusten mukaan yli puolet laatupainotteisten elinvuosien menetyksestä aiheutuu nimenomaan pitkäaikaisoireista eikä akuutista infektiosta, Roine sanoi tiedotustilaisuudessa.

Tämä tiedetään tautimekanismeista

Jos pitkäkestoisesta koronasta julkaistuja mallinnuksia sovelletaan Suomeen, Risto O. Roineen mukaan voidaan arvioida, että viime vuoden loppuun mennessä sairastuneiden pitkäkestoinen covid voisi Suomessa aiheuttaa yli 15 000 menetettyä laatupainotteista elinvuotta tulevina vuosina ja jopa vuosikymmeninä.

Roineen mukaan long covidin tautimekanismeista tiedetään jo erittäin paljon.

– Virus infektoi laajalti eri kudoksia johtaen suoraan kudostuhoon sekä virusinfektion, että liian voimakkaan immuunipuolustusvasteen ansiosta. Virus infektoi sekä hermosoluja että hermoston tukikudosta.

Viimeksi mainittu selittänee pääosan aivoperäisistä oireista.

– Viruksen on osoitettu pääsevän nenän kautta aivoihin hajukäämeistä, joiden tulehduksellisia muutoksia nähdään myös aivojen magneettitutkimuksessa.

– Virus hakeutuu verisuonten seinämiin, joita immuunivaste vaurioittaa ja aiheuttaa verihyytymiä ja hapenpuutetta. Hyytymisaktivaatio ja pienten suonten tukokset on luontevasti osoitettu useassa eri elinjärjestelmässä, myös keuhkoissa, sydämessä ja aivoissa.

Roineen mukaan elimistön omia rakenteita vastaan kohdistuvia harvinaisia autovasta-aineita todetaan valtaosalla long covid -potilaista, usein yli puolella tai tutkimuksista riippuen jopa 80 prosentilla.

– Alzheimerin taudin, Parkinsonin taudin ja muiden neurologisten sairauksien esiintyvyys kasvaa covid 19 -infektion jälkeen selvästi. Tämän mahdollinen mekanismi ei ole tiedossa.

Long covidin oireet voivat jatkua suoraan infektion alusta tai ilmetä viiveellä. Useimmiten ne jatkuvat suoraan.

– Oireet pahenevat tyypillisesti rasituksen seurauksena ja vaihtelevat jaksottaisesti.

Oirekirjoon kuuluu sekä subjektiivisia että objektiivisia oireita: uupumus, heikkous, haju- ja makuaistin häiriö, hengenahdistus, rintakipu, nopealyöntisyys, huonovointisuus rasituksen jälkeen, kognitiiviset häiriöt sekä ahdistuneisuus ja masennus.

Isojen meta-analyysien mukaan 80 prosentilla potilaista on ainakin yksi pitkäaikainen oire.

– On tyypillistä, että yhdellä potilaalla on hyvin monia oireita samanaikaisesti.

Kognitiiviset häiriöt heikentävät yhdessä uupumuksen kanssa eniten long covid -potilaiden työ- ja toimintakykyä. Häiriöt on pystytty paikallistamaan otsa- ja päälaen lohkon toiminnan häiriöiksi sekä rakenteellisista vaurioista saatuihin löydöksiin muun muassa aivojen magneettikuvauksessa.

Neurologian professori Risto O. Roineen mukaan long covid -potilaille tarvitaan yhtenäiset korvauskriteerit niin Kelasta kuin vakuutusyhtiöiltä.

– Nämä potilaat ovat väliinputoajia ja he ovat kokeneet syrjintää sekä epätasa-arvoista kohtelua myös terveydenhuollossa.