Kotimaa
20.4.2021 04:49 ・ Päivitetty: 20.4.2021 05:10
Suomessa liki kaksi kertaa enemmän toimeentulotuen saajia kuin Ruotsissa
Suomessa on väkilukuun suhteutettuna lähes kaksi kertaa enemmän toimeentulotuen saajia kuin Ruotsissa. Tuoreen tutkimuksen mukaan ero selittyy osin sillä, että Suomessa toimeentulotuen taso on korkeampi ja tuensaajat saavat tienata Suomessa monesti hieman enemmän kuin Ruotsissa.
Iso osa maiden välisestä erosta näyttää selittyvän myös niin sanotulla toimeentulotuen alikäytöllä. Ruotsissa alle puolet toimeentulotukeen laskennallisesti oikeutetuista kotitalouksista oli saanut etuutta, kun Suomessa vastaava osuus oli kaksi kolmasosaa.
Ruotsissa alle puolet tukeen oikeutetuista oli saanut etuutta, Suomessa vastaava osuus oli kaksi kolmasosaa.
Suomessa on väkilukuun suhteutettuna lähes kaksi kertaa enemmän toimeentulotuen saajia kuin Ruotsissa, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta.
Tuoreen tutkimuksen mukaan selittäviä tekijöitä ovat muun muassa Suomen korkeampi toimeentulotuki sekä tuensaajien mahdollisuus tienata Suomessa hieman enemmän kuin Ruotsissa.
Iso osa maiden välisestä erosta selittyy tutkimuksen mukaan myös niin sanotulla toimeentulotuen alikäytöllä. Ruotsissa alle puolet toimeentulotukeen laskennallisesti oikeutetuista kotitalouksista oli saanut etuutta, kun Suomessa vastaava osuus oli kaksi kolmasosaa.
Suomessa toimeentulotuki on saavutettavampi, sillä Ruotsissa toimeentulotuessa on tiukemmat ehdot kuin Suomessa. Tutkimuksen mukaan tämä voi osaltaan selittää erot alikäytössä.
Jos Suomessa olisi Ruotsin ehdot, etuuksien saajia olisi arviolta puolet nykyisestä, eikä toimeentulotuki täydentäisi työmarkkinatukea ja asumistukea kuten nykyään, tutkimuksesta selviää. Ruotsissa toimeentulotuki ei täydennä työttömyysturvaa samalla tavalla kuten Suomessa.
Toimeentulotukea saavien määrää Suomessa ja Ruotsissa vertailtiin hyödyntämällä kansainvälisiä rekisteriaineistoja ja simulointimenetelmiä. Tutkimusaineisto on vuosilta 2016 ja 2017.
Tuen siirtäminen Kelalle vähensi sen alikäyttöä
Suomessa perustoimeentulotuki siirrettiin kuntien vastuulta Kelalle vuonna 2017. Siirron yhtenä tavoitteena oli vähentää toimeentulotuen hakemiseen liittyvää stigmaa ja sitä kautta myös alikäyttöä.
Tutkimuksen mukaan alikäyttö väheni Suomessa erityisesti vuonna 2017, mikä viittaa siihen, että Kela-siirrolla oli toivottua vaikutusta.
Samaan aikaan alikäyttö väheni kuitenkin myös Ruotsissa, joten asiasta ei voi tehdä tarkkoja johtopäätöksiä, tutkimuksessa huomautetaan.
Tutkimuksessa tarkasteltiin alikäytön kehitystä vuosina 2013–2017.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.