Vihreiden aloitteesta tehdyn välikysymyksen taustalla on koko oppositio, joka on närkästynyt hallituksen koulutuslupauksen pettämisestä.

Ryhmäpuheenvuorossa opposition kansanedustajat ilmaisivat pettymyksensä ammatillisen koulutuksen rajuihin säästöihin ja siihen, miten siinä leikataan suomalaisnuorten ja koko Suomen tulevaisuudesta.

Hallituksen ryhmäpuheenvuorojen pitäjät puolustautuivat sillä, että edellinenkin hallitus oli leikata koulutuksesta. Hallituksesta käsin kaikkien puolueiden katsottiin olevan vastuussa ja oppositiopuolueiden edellisvuosien leikkauslukuja ja -aikeita oli tätä varten kaivettu esiin.

Omassa ryhmäpuheenvuorossaan vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson nimesi koulutuksen leikkausten takapirun.

– Suomessa on vain yksi puolue, jolla on tilillään sekä edellisen kauden koulutusleikkaukset että kaikki tämän hallituskauden leikkaukset. On vain yksi puolue, joka kahden hallituskauden koulutusleikkauksista huolimatta eduskuntavaaleissa antoi ymmärtää, ettei koulutuksesta enää leikata. Puolue on kokoomus. Se on Suomen johtava koulutusleikkauspuolue ja suurin koulutuslupauksen pettäjä, hän näki.

SDP:n ensimmäinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin vaatii hallitusta luopumaan koulutuspoliittisesti kestämättömistä uudistuksista, joissa rahat viedään ensin ja reformit tehdään vasta jäkikäteen. Marinin mielestä suomalainen koulutusjärjestelmä tarvitsee nyt todellisia uudistuksia näköalattomien leikkauksien sijaan.

– SDP on esittänyt esimerkiksi ammatillisen koulutuksen sisällöllistä, toiminnallista ja rakenteellista uudistamista viime hallituskaudesta lähtien. Esitämme, että Suomessa käynnistetöön todellinen työ nuorten toimettomuuden ja osattomuuden vähentämiseksi, joka alkaa täyskäännöksellä hallituksen koulutusleikkauksista.

Todellisiksi uudistuksiksi ja vaihtoehdoksi hallituksen politiikalle Marin mainitsee esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentamisen toiselle asteelle.

– Sosialidemokraatit esittävät useamman vaalikauden mittaista tiekarttaa suomalaisen koulutuksen uudistamiseksi, hän sanoi ja katsoi, että se pitää tehdä parlamentaarisena työnä laajasti eri sidosryhmiä kuunnellen ja tutkimustietoa hyödyntäen.

Välikysymyskeskustelu alkaa hallituksen vastauksella välikysymykseen. Sen jälkeen kuultiin Ville Niinistön välikysymyspuheenvuoro, hallituspuolueiden ryhmäpuheenvuorot ja lopulta opposition ryhmäpuheenvuorot.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen katsoi vastauksessaan välikysymykseen, että nykyisistä oppositiopuolueista jokainen oli hallitusvastuussa edellisellä kaudella.

– Säästöt kaatuivat viimeisellä viikolla eduskunnassa, ja talouden sopeuttamisesta menetettiin muutama vuosi. Ongelmat eivät kuitenkaan kadonneet, ne vain siirtyivät tämän hallituksen pöydälle.

Hän puolusti vetämäänsä ammatillisen koulutuksen kokonaisuudistustaan eli reformia. Siinä ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö, rahoitus ja tutkintorakenne uudistetaan. Grahn–Laasosen mukaan uudistus muun muassa tiivistää koulutuksen ja työelämän yhteistyötä ja lisää työpaikoilla tapahtuvaa oppimista.

– Vuodesta 2014 laskien nuorten yhteisvalinnan ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on vähennetty noin 2 500 paikalla – ei 7 000 paikalla, kuten välikysymyksessä väitetään, ministeri sanoi.

Välikysymyspuheenvuorossaan vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö syytti Sipilän hallitusta koulutuslupauksen pettämisestä. Kevään 2015 vaaleissa, kaikki puolueet lupasivat, että koulutuksesta ei enää leikata.

– Tähän mennessä Sipilän hallitus on jo leikannut vuositasolla yli puoli miljardia euroa koulutuksesta ja tutkimuksesta.

Niinistö totesi, että nyt tiedetään, että ne Sipilän hallituksen ja opetusministeri Grahn-Laasosen puheet, mitä viime syksynä eduskunnassa kerrottiin, eivät ole pitäneet.

– Vielä viime syksynä he kertoivat, että leikkaukset eivät johda koutuspaikkojen vähentämiseen…että jokaisen nuoren paikka toisen asteen koulutuksessa turvataan…että opettajien määrää vähennetään lähinnä eläköitymisen kautta…että lähiopetuksen määrää pyritään turvaamaan…,Niinistö luetteli ja esitteli joka kohdassa tukevia lukuja.

– Ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkoja vähennetään tänä vuonna viidellätuhannella, hän esimerkiksi totesi.

Vihreiden ryhmäpuheenvuoron käyttänyt kansanedustaja Emma Kari säesti, että leikkausten takia YT-neuvottelut on käyty yli sadassa ammatillisessa oppilaitoksessa.

– Lähes 650 opettajaa on jo irtisanottu, hän muistutti.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa kansanedustaja Kimmo Kivelä katsoi opposition hyökkäävän toisen asteen ammatillisen koulutuksen rakenteelliseen uudistukseen, vaikka se on Kivelän mukaan opposition 2013 liikkeelle laittama. Kivelä sanoi, että silloin myös ryhdyttiin leikkaamaan ammatillisesta koulutuksesta.

– Välikysymyksessä arvostellaan sitä, että aloituspaikkoja karsitaan, mutta lähinnä aloilta, jotka ovat ns. auringon laskun aloja – sellaisia aloja, joille kouluttaminen johtaa valmistumisen jälkeen työttömyyteen tai uudelleen koulutukseen, Kivelä katsoi ja puolusti ammatillisen koulutuksen reformia.

Keskustan ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Petri Honkonen esitti hänkin, että jokainen salissa oleva eduskuntaryhmä kantaa vastuuta leikkauksista.

– Monet koulutuksen järjestäjät ovat tällä hetkellä tiukoilla. Reformi tarvitaan joka tapauksessa. Keskustalla on halu löytää hallituksen puoliväliriihessä ratkaisuja ammatillisen koulutuksen tilanteen helpottamiseen, hän sanoi.

RKP:n kansanedustaja Mikaela Nylander totesi hallituksen linjan vastuuttomaksi.

– On vastuutonta, että ensin päätetään viedä rahat ja vasta sitten katsotaan, mitä voidaan tehdä sisällölle jäljelle jäävillä resursseilla.

– Ainakin ruotsalainen eduskuntaryhmä otti aivan vakavissaan koulutuslupauksen, jonka kaikki puolueet antoivat eduskuntavaalien alla. Kaikki olivat liikuttavan yksimielisiä, että koulutusta koskeva leikkauspolitiikka on tullut tiensä päähän. Mutta mitä tekee hallitus? Leikkaa kovalla kädellä lisää koulutuksen resursseista ikään kuin mitään lupausta ei olisi annettukaan, Nylander sanoi.

Kokoomuksen kansanedustaja Sanna Lauslahti puolusti opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosta.

– Kokoomuslaisen opetusministeri Grahn-Laasosen johdolla on lähdetty viemään läpi ammatillisen koulutuksen reformia. Toisin kuin viime vaalikaudella annettua esitystä ammatillisen koulutuksen uudistamisesta – nyt käsittelyyn tulevaa reformia on valmisteltu huolellisesti ja avoimesti.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus huomautti koulutusreformista, että monilla yrityksillä ei ole yksinkertaisesti mahdollisuutta lisätä henkilöstöresursseja opiskelijoiden ohjaamiseen.

– Tämä ei myöskään olla ammatillisen koulutuksen reformin tavoite. Koulutuksesta vastaaminen tulee jatkossakin olla oppilaitosten vastuulla.

Koulutuksen uudistamiseen kuuluu keskeisenä osana koulutussopimus, joka on ei-työsuhteinen työpaikkaoppimisen muoto.

Sari Tanus katsoi myös, että maaseudun elinvoiman kannalta on tuhoisaa, kun koulutuspaikkoja vähennetään ja opetuspisteitä suljetaan pienemmiltä paikkakunnilta.

Hallituspuolueiden ryhmäpuheenvuoroissa taasen puolustauduttiin argumentilla, jonka mukaan opetuspisteitä sulkeutuu lähinnä taajaan asutuilta alueilta.