–  Suomen lainsäädännön sallimissa korkeimmissa sisälämpötiloissa myös perusterveille tulee helposti uupumusta. Riskiryhmille tilanne on vaarallisempi.

Palvelutaloissa, vanhainkodeissa ja muissa vastaavissa maksimilämpötila saa olla lämmityskauden ulkopuolella 30 astetta, ja päivähoitopaikoissa sekä oppilaitoksissa 32 astetta. Työtehtävissä on pidettävä 10 minuutin tauko kerran tunnissa, jos lämpö on sisätiloissa 28–33 astetta. Jos sisälämpö ylittää 33 astetta, on määrä pitää 15 minuutin tauko kerran tunnissa.

–  En osaa sanoa, noudatetaanko Suomessa esimerkiksi noita tauotuksen määräyksiä. Pikkuisen epäilen, ettei, tutkija lisää.

Ilmeisten helteestä kärsivien ryhmien, ikääntyneiden ja kroonisesti sairaiden, lisäksi myös lapset lukeutuvat helteen riskiryhmään. Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sirkka Rissanen kertoo, miksi.

–  Lapsilla lämmönsäätelyn järjestelmä on kehittymisvaiheessa noin 12 ikävuoteen asti. Se ei ole ennen tuota ikää vielä kovin tehokas. Lapsilla myös kehon pinta-ala on painoon suhteutettuna isompi kuin aikuisilla. Toki lapset ovat myös vilkkaita –  he liikkuvat paljon ja tuottavat siitäkin syystä lämpöä.

Vanheneville helle on ongelma useasta syystä.

–  Ikääntyessä verisuonisto vähän veltostuu. Samoin hikoilu alkaa vanhemmilla ihmisillä yleensä myöhemmin kuin muilla. Ihon lämpöaistimukset niin ikään heikkenevät vanhemmiten. Janon tunnekaan ei ole välttämättä ikääntyneillä niin voimakas, niin ei ehkä hoksaa juoda tarpeeksi.

Ruuhela ja Rissanen nimeävät helteen terveysvaikutuksille altistaviksi sairauksiksi ainakin sydäntaudit, hengitystiesairaudet ja diabeteksen.

–  Lääkityksestä esimerkiksi nesteenpoistolääkkeet heikentävät helteen kestämistä, Rissanen lisää.

On oletettu, että helle alkaa tuottaa terveyspulmia vasta hieman pitempään kestettyään. Tämä ei Ruuhelan mukaan pidä paikkaansa.

–  Kuolleisuuteen helle alkaa vaikuttaa heti, jo ensimmäisestä päivästä alkaen. Mutta sen jälkeen kuumuuden vaikutus kyllä kumuloituu eli kasautuu niin, että terveyshaitat pahenevat helteen jatkuessa.

Hän muistuttaa, että asuntojen rakenteet eivät lämpiä heti helteen alussa vaan useamman kuuman päivän jälkeen.

–  Sitä kautta myös korkeat yölämpötilat alkavat rasittaa ihmisiä.

Ruuhelan mukaan Suomessa huomaa hyvin selvästi, että täällä talot on rakennettu talvea ajatellen.

–  Meillä asuin- ja toimistorakennukset eivät välttämättä toimi hyvin kesäkuumalla. Ja nyt meneillään olevan kaltaiset helleaallot yleistyvät ja voimistuvat.

Uudemmissa rakennuksissa on Ruuhelan mukaan Suomessakin keskimäärin hyvät jäähdytysjärjestelmät.

–  Mutta varsinkin korjausrakentamisessa pitäisi ottaa paremmin huomioon viilentäminen.

STT-Pertti Mattila