Toimituksen kommentit
10.12.2020 10:30 ・ Päivitetty: 10.12.2020 10:32
Suomessa valmiuslaki korvaa porkkanan – kohta hoitohenkilökunta on pakko hakea Manilasta
Kissakaan saatikka sairaanhoitaja ei elä kiitoksella. Koronan eturintamassa Suomessakin vastuuta kantaneella hoitohenkilökunnalla on ymmärrettävästi mennyt kuppi nurin, kun taudin toisen aallon jyllätessä on taas alettu puhua valmiuslaista. Käytännössä se tarkoittaisi, että tautitilanteen vielä pahetessa hoitohenkilökuntaa voitaisiin määrätä töihin – vaikka kesken joulunvieton.
Muun muassa HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi pitää mahdollisena, että kasvavista potilasmääristä ei selvitä joululomien vuoksi ilman valmiuslakia. Mäkijärven mukaan hoitoon tulevien potilaiden määrä voi nousta samoihin lukuihin kuin keväällä koronan ensimmäisen aallon aikana. Tuolloin Suomessa oli käytössä hoitohenkilökuntaa koskeva valmiuslaki. Se antoi työnantajille mahdollisuuden muun muassa määrätä hoitajia ylitöihin, siirtää ja perua lomia – maksamatta erityiskorvauksia tästä. Hoitajilla ei ole oikeutta kieltäytyä valmiuslain nojalla määrätyistä tehtävistä.
Valmiuslaki on ”aivan liian kätevä tapa paikata normaalia resurssipulaa ja säästää rahaa”.
Suomessa henkilöstön riittävyys hoituu tarvittaessa valmiuslailla, mutta monessa muussa maassa hoitohenkilökunnalle on maksettu erilaisia työmotivaatiota parantavia koronalisiä. Esimerkiksi Saksassa maksettiin vanhustenpalveluissa työskentelevälle hoitohenkilöstölle 1500 euron veroton kertakorvaus. Alankomaissa hallitus maksoi maan jokaiselle lähi- ja sairaanhoitajalle, siivoojalle ja laitoshuoltajalle 1000 euron kertakorvauksen. Norjassa korotettiin keväällä koronaylitöistä maksettavia ylityökorvauksia.
Hoitoalalla on jo pitkään ollut työvoimapulaa. Koronan takia moni alan työntekijä saattaa kokea suoranaista työntöä alalta. Jos työntekijät tuntevat, että heidät on jätetty yksin ja korvauksetta taistelemaan koronaa vastaan, ei Suomi jatkossa löydä riittävästi hoitohenkilökuntaa Manilaa lähempää. Yksityisistä toimijoista Attendo ilmoitti jo ennen koronaa palkkaavansa Suomeen tuhat uutta filippiiniläistä hoitajaa seuraavan neljän vuoden aikana. Tänään Mehiläinen ilmoitti, että se aloittaa filippiiniläisen hoitohenkilökunnan kouluttamisen Suomeen tuloa varten. Julkinen sektori voi olla helisemässä tässä kilvassa osaavista työntekijöistä.
Tehyn puheenjohtajan Millariikka Rytkönen pitää valmiuslailla vihjailua käsittämättömänä. Hänen mielestään valmiuslaki on ”aivan liian kätevä tapa paikata normaalia resurssipulaa ja säästää rahaa”.
Hoitajilla ei ole oikeutta kieltäytyä valmiuslain nojalla määrätyistä tehtävistä.
– Euroopassa ei muualla ole valmiuslakia. Jengi on motivoitu rahalla tekemään töitä. Suomessa ei tarvitse porkkanaa tarjota, kun on valmiuslaki, Rytkönen totesi Demokraatti.fi:ssä.
– Vain hoitajat on näin tiukasti pakkositoutettu töihin. Nyt työnantajalla olisi tuhannen taalan paikka pitää kiinni hoitajista ja maksaa heille vähän ekstraa. Mitään neuvotteluja ei ole käynnissä, vaan valmiuslakia odotetaan kieli pitkällä. Se on täysin käsittämätöntä.
Rytkönen ihmettelee, miksi valmiuslaista päättävä eduskunta ei voisi päättää myös lain aiheuttaman rasitteen korvaamisesta. Hän vertaa hoitohenkilökunnan tukemista esimerkiksi yritysten ja kuntien saamaan koronatukeen.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.