Akishinosta, 53, tuli kruununprinssi keväällä, kun hänen isänsä, keisari Akihito, 85, luopui vallasta ja Akishinon isoveli Naruhito, 59, nousi keisariksi.

Vallanvaihto oli poikkeuksellinen, koska Akihito ilmoitti itse siirtyvänsä sivuun tehtävästään heikentyneen terveytensä takia. Edellisen kerran elossa oleva keisari luopui kruunusta Japanissa yli 200 vuotta sitten.

Monet toivovat veljesten modernisoivan Japanin monarkiaa, mutta konservatiivisessa maassa asiat muuttuvat hitaasti. Varsinkin Naruhiton kädet ovat paitsi perinteiden, myös lainsäädännön sitomat: Japanissa on ollut toisen maailmansodan jälkeen voimassa laki, joka kieltää keisarilta poliittiset kannanotot.

Akishino on sen sijaan kirvoittanut muutamankin kohun kommenteillaan. Vuonna 2011 hän esitti, että Japanissa pitäisi keskustella siitä, olisiko keisarille syytä asettaa eläkeikä. Keisari Akihito oli tuolloin ollut sairaalahoidossa keuhkokuumeen takia.

On erittäin harvinaista, että keisarillisen perheen jäsen arvostelee hallituksen toimintaa. Lähteiden mukaan prinssin ulostulo herättikin voimakasta närkästystä keisarillisen perheen asioista vastaavassa virastossa, joka toimii hallituksen alaisuudessa.

Ennen Suomen-matkaansa Akishino varoitti, että keisarillinen perhe saattaa joutua supistamaan edustusohjelmaansa, kun sen jäsenmäärä laskee. Syynä on laki, joka suosii miespuolisia perheenjäseniä. Vain miehet voivat periä kruunun, minkä lisäksi naiset menettävät asemansa avioituessaan perheen ulkopuolelle.

Nykyisin keisarillisessa perheessä on 18 jäsentä, joista 13 on naisia.

– Voisimme tehdä enemmän, jos seuraava sukupolvi on isompi, mutta nykytilanteen valossa luulen, että meidän on mietittävä muutoksia, Akishino sanoi.

Enemmistö japanilaisista kannattaa muutosta

Akishinon jälkeen kruununperimysjärjestyksessä on hänen vuonna 2006 syntynyt poikansa Hisahito.

Ennen Hisahiton syntymää keisarilliseen perheeseen ei syntynyt yhtään poikalasta yli 40 vuoteen.
Sen jälkeen, kun Naruhito ja hänen puolisonsa Masako saivat vuonna 2001 tyttären, Japanin hallitus ryhtyi valmistelemaan lainmuutosta, joka olisi mahdollistanut keisarinnan valtaannousun. Työt pistettiin kuitenkin jäihin, kun Hisahito syntyi.

Mielipidekyselyjen mukaan japanilaisten enemmistö kannattaa lakimuutosta, mutta maan konservatiiviset piirit vastustavat sitä kiivaasti.

STT–MARIA ROSVALL