Szijjartoa isännöinyt ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) pitää tärkeänä, että EU-mailla olisi yhtenäinen linja Kiinan suhteen. Lehdistötilaisuudessa hän nosti esiin huolestuttavan kehityksen esimerkiksi Hongkongin ja Xinjiangin ihmisoikeustilanteissa.

Haaviston mukaan EU:n yhteinen rintama olisi tärkeää myös ilmastokysymyksissä. Hän toivoo, että Glasgow’n tulevassa ilmastokokouksessa saataisiin varmistettua, että Kiina kantaisi täyden vastuunsa ilmastokysymyksistä.

EU asetti maaliskuussa Kiinalle pakotteita Xinjiangin uiguureihin ja muihin muslimivähemmistöihin kohdistuvan vainon vuoksi. Kiina asetti vastineeksi omia pakotteitaan EU:n edustajille.

Ulkoministeri Szijjarto kommentoi, että EU:n Kiina-suhteessa pitäisi olla vähemmän tekopyhyyttä.

–  Meidän kokemuksemme on, että kovaäänisimmät Kiina-kriitikot ovat niitä, jotka tekevät samalla eniten kauppaa Kiinan kanssa, Szijjarto sanoi.

Szijjarton mukaan Unkari haluaisi ”pragmaattisemman” suhteen EU:n ja Kiinan välillä.

Unkarin hallinnon lähentyvät suhteet Kiinaan ovat kuitenkin herättäneet huolta muualla EU:ssa. Unkari esimerkiksi kaavailee kiinalaisen Fudan-yliopiston kampuksen rakentamisesta lainarahalla Budapestiin.

Uutistoimisto AFP:n mukaan hanke on herättänyt vastustusta Budapestissa, jossa yliopistolle kaavaillun kaupunginosan johtaja sanoo, ettei paikallishallinnon suostumusta rakennushankkeeseen ole kysytty.

Tutkivaan journalismiin keskittyneen unkarilaisen Direkt36-julkaisun haltuunsa saamien tietojen mukaan kampus olisi tarkoitus rahoittaa suurimmaksi osaksi Kiinalta saatavalla lainalla, joka olisi noin 1,3 miljardia euroa. Direkt36:n mukaan kiinalainen rakennusyhtiö olisi myös jo korvamerkitty hankkeen urakoitsijaksi ilman kilpailutusta.

Tällä viikolla EU ilmoitti keskeyttävänsä Kiinan kanssa solmitun suuren investointisopimuksen ratifioinnin, vedoten juuri suhteiden heikkoon tilaan. Sopimuksen olisi ollut määrä laajentaa eurooppalaisten yritysten pääsyä Kiinan markkinoille.

Euroopan komissio julkisti keskiviikkona esityksen uudesta asetuksesta, joka antaisi unionille uusia keinoja puuttua EU:n ulkopuolisten maiden yritystukien vääristäviin vaikutuksiin EU:n sisämarkkinoilla.

Esitystä ei ole kohdistettu mihinkään tiettyyn maahan. Käytännössä vaikutusten on arvioitu osuvan etenkin Kiinaan, joka on EU:lle suuri kauppakumppani ja joka tukee omia yrityksiään voimallisesti.

Esitys menee EU-parlamentin ja jäsenmaiden käsiteltäväksi.