Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Suomi ja Italia löysivät toisensa – näin ministeriöt taklaisivat hybridiuhkia ja masinoitua maahantuloa

AFP / LEHTIKUVA / KENZO TRIBOUILLARD

Suomen pääministerin Petteri Orpon (kok.) ja Italian pääministerin Georgia Melonin hallitukset ovat löytäneet toisensa masinoidun maahantulon, hybridiuhkien ja ihmissalakuljetuksen taklaamisessa.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Asia käy ilmi ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) ja Italian ulkoministerin Antonio Tajanin kirjeestä, joka toimitettiin muille EU-maille viime viikolla.

Italian pääministeri Meloni johtaa Italiassa kansalliskonservatiiviseksi tai laitaoikeistolaiseksi luonnehdittua Italian veljet -puoluetta. Ulkoministeri Tajani puolestaan on johtanut Forza Italia -puoluetta Silvio Berlusconin kuoleman jälkeen.

Italialais-suomalainen paperi ei ole virallisesti Suomen hallituksen laatima asiakirja, mutta sen valmisteluun ovat STT:n tiedon mukaan osallistuneet Suomesta ulkoministeriön lisäksi sisäministeriö ja valtioneuvoston kanslia.

Konkreettisina keinoina eri ongelmien ratkaisemiseksi paperissa on esitetty muun muassa valikoituihin maihin kohdennettua strategista viestintää masinoidun maahantulon taklaamiseksi, kehitysavun nykyistä “strategisempaa käyttöä” palautuspolitiikassa ja ihmissalakuljetuksen ehkäisemistä solmimalla EU:n ja Tunisian yhteisymmärrysasiakirjan kaltaisia papereita kolmansien maiden kanssa.

EPÄVIRALLISESSA asiakirjassa myös muun muassa esitetään, että EU:ssa ja Natossa pitäisi kehittää keinoja välineellistetyn maahantulon tunnistamiseksi hybridioperaatioiden osana.

Välineellistetyllä maahantulolla tarkoitetaan tilannetta, jossa esimerkiksi vieras valtio masinoi rajalle pahoissa aikeissa turvapaikanhakijoita. Suomen kannalta aihe on ajankohtainen, koska itärajalla on tällä hetkellä suljettu rajanylityspisteet Venäjän välineellistämän maahantulon perusteella.

-  EU:n ja Naton olisi käytettävä kaikkia käytettävissä olevia välineitä joustavasti ja kehitettävä muun muassa tilannetietoisuutta ja uhka-arvioita sekä koordinoitava strategista viestintää ja edistettävä häiriönsietokykyä parantavia toimenpiteitä, paperissa sanotaan.

Strategista viestintää tulisi paperin mukaan suunnata kolmansiin maihin, jotka ovat pahantahtoisten toimijoiden vaikuttamisviestinnän kohteina.

KESKEISENÄ keinona ihmissalakuljetuksen torjunnassa on nähty muun muassa kolmansien maiden kanssa tehtävät sopimukset, joista esimerkiksi on nostettu Tunisian ja EU:n välinen yhteisymmärrysasiakirja. EU-maiden ideana on ollut liittää tiiviimmät talous- ja kauppasuhteet Tunisian kanssa ihmissalakuljetuksen torjuntaan.

-  Korostamme, että on tärkeää varmistaa sen täysimääräinen täytäntöönpano, paperissa sanotaan.

Ministeriöt myös esittävät, että EU:n rajavalvontaviranomaisen Frontexin sekä Europolin toimintaa ihmissalakuljetuksen torjumiseksi pitäisi vahvistaa ja yhteistyötä kolmansissa maissa lisätä. Tässä yhteydessä nostetaan esille myös taloudellisen tuen lisääminen.

-  Salakuljettajien ja ihmiskauppiaiden usein mahdollistamien laittomien lähtöjen estäminen parantaa huomattavasti maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmämme kestävyyttä ja estää samalla muuttoliikkeen välineellistämisen hybridivälineenä, paperissa lukee.

SUOMEN ja Italian mukaan kehitysyhteistyö-, viisumi- ja kauppapolitiikkaa sekä ulkosuhteita pitäisi käyttää “strategisemmin”, jotta takaisinottoyhteistyö ja yhteinen palauttamispolitiikka paranisi. Paperissa ei ole tämän tarkemmin avattu, mitä kehitysyhteistyön strateginen käyttäminen tarkoittaa.

Lisäksi maat nostavat kehityskohteeksi EU:n ulkorajojen nykyistä tehokkaamman valvonnan.

Ministeriöt myös katsovat, että EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioita pitäisi lisätä. Tavoitteena olisi tarjota kumppanimaille strategista neuvontaa ja valmiuksia “laittoman maahantulon torjumiseksi”.

Niin ikään katse kääntyy kriisinhallintaan.

-  EU:n on vahvistettava kattavaa kriisinhallintamallia, jotta voidaan puuttua epävakauden ja turvattomuuden perimmäisiin syihin, jotka edistävät laitonta maahanmuuttoa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE