Politiikka
9.2.2023 08:35 ・ Päivitetty: 9.2.2023 08:35
Suomi kymmenen maan rintamassa vastustamassa kiristyksiä metsätalouden tähteiden energiakäytön tukiin
Suomi ja yhdeksän muuta EU:n jäsenmaata vastustavat kiristyksiä, jotka osuisivat muun muassa metsän harventamisesta syntyvän biomassan ja metsätalouden tähteiden energiakäytön tukiin. Tämä käy ilmi STT:n näkemästä epävirallisesta asiakirjasta, joka on laadittu Suomen aloitteesta.
Euroopan parlamentti ja unionin jäsenmaat joutuvat nyt hiomaan yhteen kantojaan siitä, miten uusiutuvan energian direktiiviä päivitetään. Parlamentti on ollut omissa kannoissaan metsäenergian kanssa tiukkana, mikä on kuumentanut tunteita metsäalalla Suomessa.
STT:n näkemä jäsenmaiden paperi edustaa kantaa, jossa myös metsäenergiaa pitäisi hyödyntää venäläisestä fossiilienergiasta irtauduttaessa.
- Ainoa tapa korvata tuontifossiiliset polttoaineet ja parantaa kestävyyttämme on käyttää kaikkia saatavilla olevia kotimaisia uusiutuvia energialähteitä, paperissa sanotaan.
Suomen lisäksi lausunnon antajina ovat Ranska, Baltian maat, Tshekki, Bulgaria, Puola, Romania ja Slovenia. Paperin perusteella maat pitävät tärkeänä tukien säilyttämistä muun muassa metsänhoidollisista harvennuksista syntyneelle biomassalle, halkaisijaltaan pienelle pyöreälle puulle sekä muun muassa metsäpalojen, tuholaisten ja tautien vahingoittamille puille sekä metsäteollisuuden jätteille ja tähteille.
EUROOPAN parlamentin kanta aiheutti metsäalalla närästystä viime syksynä. Huolena on ollut se, miten suhtaudutaan metsän hoitamisesta syntyviin ”sivuvirtoihin”, jotka eivät tahdo kelvata muulle teollisuudelle.
Euroopan parlamentti ei kuitenkaan itse voi päättää asiasta, vaan sen on päästävä yhteisymmärrykseen jäsenmaiden kanssa.
Uusiutuvan energian direktiivin päivittämisellä on tarkoitus ehkäistä ilmastonmuutosta. Metsäenergiassa ajatuksena on olla tukematta etenkin sellaisen puun polttamista, joka käy korkeamman jalostusarvon tuotteisiin.
EU-komissio on esittänyt, että uusiutuvan energian lähteiden määrää unionin alueella nostettaisiin 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Jäsenmaat ovat myös tämän tavoitteen kannalla, mutta Euroopan parlamentti haluaisi sitä lisättävän 45 prosenttiin.
Direktiivi on osa pakettia, jossa EU-alueen kasvihuonepäästöjä on tarkoitus vähentää 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja saada unionin alueesta kokonaan ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.