Hän katsoi myös, että 10 000 hengen vahvuisia JEF-joukkoja voidaan tositilanteessa käyttää nopeammin ja joustavammin kuin Naton tai EU:n alaisia taistelujoukkoja. Kyse Fallonin mukaan siitä, että Britannia haluaa syventää kahdenvälistä puolustusyhteistyötään Suomen kanssa.

Demokraatti kysyi ulkoministeri Timo Soinilta (uv.), mitä Suomen liittyminen JEF:iin tarkoittaa.

Mitä asia tarkoittaa Suomen turvallisuuspolitiikan kannalta, onko kyseessä jonkinlainen muutos?

– Nyt on hyvin tärkeätä myös, että Britannia, joka on brexitin myötä liukumassa pois Euroopan unionista, niin sillä on kuitenkin merkittävää tietotaitoa ja informaatiota ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla. Näen tämän järkeväksi.

Onko tässä jonkinlaiset turvatakuut, että näistä maista tullaan automaattisesti auttamaan?

– Suomen perusratkaisu on kestävä eikä tällaisilla sopimuksilla, kun eivät nämä ole mitään salateitä ja takaportteja yhtään mihinkään syvempään integraatioon tai puhumattakaan jotain natottamista. Ei siitä ole kysymys.

Sieltä olisi tarvittaessa saatavissa apua, millaisiin tilanteisiin näitä joukkoja voitaisiin käyttää?

– Nyt ei lähdetä spekuloimaan. Minun mielestäni vaan on tärkeätä, että meillä on yhteistyötä, mahdollisimman laajaa, josta me hyödymme koulutuksellisesti ja tiedonsaannillisesti ja pystymme mahdollisesti sitten myös meille ystävällisiin maihin antamaan omaa osaamista ja panosta, harjoittelutoimiintaa ja muuta.

– Kaikkien tällaisten joukkojenhan tarkoitus on se, että niitä ei sitten lopulta jouduttaisi käyttämään. Ne ovat valmistautumista ja harjoittelua tilanteeseen, johon kukaan ei toivo joutuvansa. Siitähän ylipäätäänkin tämän tyypin asioissa on kysymys.

Kuinka kallista tämä on Suomelle?

– Minä en nyt mitään lukuja osaa tähän arvioida, se on enemmän (puolustusministeri) Jussi Niinistön (uv.) alaa, mutta pidän tätä hyvänä, että meillä on yhteistyötä Britannian ja Ruotsin kanssa.

Miten Venäjä suhtautuu tähän asiaan?

– Venäjä on itsenäinen toimija ja niin on Suomikin ja Suomi tekee päätöksensä itse.