Mielipiteet
23.5.2022 07:51 ・ Päivitetty: 23.5.2022 07:51
Suomi mukaan turvallisuudesta päättäviin pöytiin
Suomen Nato-jäsenyyshakemus on nyt jätetty ja varsinainen neuvottelu- ja ratifiointiprosessi alkamamassa. Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan jälkeen mielipideilmasto Suomessa muuttui. Uuden turvallisuusratkaisun pohjustamiselle otettiin aika, jonka parlamentaarinen käsittely vaati ja kansalaiskeskustelu sekä runsas mediatila on avoimesti lisännyt jokaisen tiedonsaantia.
Kansalaisten jopa 76 prosentin kannatus ja eduskunnan vahva tuki jäsenyydelle äänin 188-8 kuvastavat sitä, että olemme yhtenäisiä tässä päätöksessä. Turvallisuuspoliittisessa ympäristössä tapahtuneiden muutosten myötä Natoon liittyminen on oikea ratkaisu, joka entisestään nostaa kynnystä Venäjän tai kenenkään muun hyökkäykselle Suomeen.
Suomen päätös Natoon hakemisesta on kiinnostanut kovasti kansainvälisissä medioissa. Olen antanut haastatteluja menneellä viikolla medioille ja kuvannut tilannetta tosi monille eurooppalaisille ja kauemmaksikin. Kysymyksiä riittää: miksi suomalaisten mielipide muuttui niin nopeasti, mitä tuotte sotilasliittoon pitkän rajan lisäksi? Karttaa kun katsoo, ei ole ehkä ihan itsestään selvä, että kaikki näkisivät ilolla Naton ottavan vastuulleen pitkän rajan Venäjän kanssa. Puolustusvoimamme on modernit ja kunnossa. Yhteiskuntamme vauras ja vakaa. Ja kartasta näkee myös Itämeren: sen strateginen puolustaminen onnistuu vielä paremmin, kun Saksan, Puolan, Tanskan ja Baltian maiden lisäksi myös Suomi ja Ruotsi kuuluisivat samaan puolustusliittoon.
Suomi on hoitanut suhteensa ulkopolitiikassa erinomaisesti, olemme saaneet solidaarisuuden osoituksia ja vankkumatonta tukea liittymiselle ja myös lupauksia auttaa ehdoitta jo nyt jäsenyyden haun aikana. Poliittisesti Natoon liittyminen ei kuitenkaan mielestäni ole dramaattinen harppaus, vaan luonnollinen jatkumo suomalaiselle turvallisuuspolitiikalle ja -yhteistyölle.
Suomi ja sosialidemokraatit ovat kannattaneet EU:n turvallisuusulottuvuuden vahvistamista. EU-pöydissä olemme aina muistuttaneet myös ei-Nato-maiden huomioimisesta, että pitäkää meidät mukana. EU:ssa 21 jäsenmaata 27:stä hoitavat puolustuksensa osana Nato-jäsenyyttä, joten on itsestään selvää, että EU:n sotilaallinen puolustuspolitiikka kehittyy Nato-yhteistyössä. EU:lla on turvallisuusyhteistyötä, sotilaallistakin, mutta eri tasoista, kuin Nato-maiden kesken.
Naton jäsenenä Suomi asettuisi osaksi puolustusliittoa ja sen strategista suunnittelua ja kollektiivista turvallisuutta. Tämä sopii yhteen oikein hyvin kansallisten- ja EU:n kehittämistavoitteidemme kanssa. Jatkamme toki myös kahdenvälisten suhteiden kehittämistä, etenkin Pohjoismaiden kesken. Pohjoismaiden yhteistyömahdollisuudet jatkuvat jatkossakin, kun jo kolmen Nato-jäsenen lisäksi neljäs ja viideskin liittyisivät samaan puolustusliittoon.
Voi myös todeta, että kansainvälisen sosiaalidemokraattisen liikkeen aktiivisuus ja puolueen EU- ja kansainvälinen yhteistyö on luonnollinen vahvuus Naton sisälläkin. Tälläkin hetkellä todella monta pääministeriä, ulkoministeriä ja puolustusministeriä niin EU:ssa kuin Natossa ovat samasta sosialidemokraattisesta liikkeestä kuin Suomen SDP. Tästä meidän on hyvä jatkaa yhteistyötä, yhdessä olemme vahvempia.
Kirjoittaja on SDP:n europarlamentaarikko.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.