Valtiovarainministerit keskustelivat Suomen suunnitelmasta videoyhteyden välityksellä. Virallinen päätös suunnitelman hyväksymisestä tehdään kirjallisesti.

Hyväksymisen jälkeen Suomi saa ensin käyttöönsä 13 prosenttia elpymisrahoistaan eli noin 271 miljoonaa euroa. Kaikkiaan Suomi on saamassa arviolta 2,1 miljardia euroa EU:n suuresta elpymispaketista.

Euroopan komissio suositteli Suomen elpymissuunnitelman hyväksymistä kuun alussa. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kehui tuolloin Suomen suunnitelman painotuksia erinomaisiksi. Suomen suunnitelmassa korostuvat satsaukset ilmasto- ja ympäristötoimiin sekä digitaalisuuden tukemiseen.

Elpymisrahojen käyttöä seurataan EU:ssa tarkkaan. Komission lisäksi myös jäsenmaat seuraavat toistensa toimia. Jos yksikin jäsenvaltio ei ole tyytyväinen toisen jäsenvaltion toimintaan, se voi pyytää asian käsittelyä EU-maiden johtajien pöydässä.

EU:n elpymispaketti luotiin vastaukseksi koronakriisiin.

Viime vuonna luotu 750 miljardin euron paketti neuvoteltiin vuoden 2018 hintojen pohjalta. Nykyhinnoin paketin suuruus on noin 800 miljardia euroa.

Elpymispaketti rahoitetaan kokonaisuudessaan yhteisellä lainalla. Varoja jaetaan jäsenmaille avustuksina ja lainoina.

Suomen maksuosuus avustuksista on 6,6 miljardia euroa ja laskennallinen vastuu paketista jaettavista lainoista noin 6,1 miljardia euroa vuoden 2018 hinnoin.

Paketista jaettavien lainojen takaisinmaksu on lähtökohtaisesti niitä ottaneiden jäsenmaiden vastuulla. Siten Suomen takausvastuu lainamuotoisesta tuesta toteutuisi vasta, jos jokin maa ei pystyisi maksamaan lainaansa takaisin.

Tähän mennessä jäsenmaat eivät ole olleet kovin innokkaita käyttämään elpymispaketin lainamuotoista tukea. Esimerkiksi Suomi ei ota ollenkaan lainamuotoista tukea elpymispaketista.

Elpymispaketin yhteinen laina on tarkoitus maksaa takaisin noin 30 vuodessa eli vuosina 2028-2058.

Heta Hassinen/STT