Seuraaviksi valtion virallisiksi sotilaskaliipereiksi on puolustusvoimien tiedotteen mukaan valittu kivääreissä 5,56×45 mm sekä 7,62×51 mm.

Nykyiset asevoimien käyttämät RK62-tyyppiset rynnäkkökiväärit ovat kaliiperiltaan Neuvostoliitosta periytyviä, 7,62×39 -millisiä. Asevoimilla on myös käytössä vielä vanhempaa venäläistä 7,62x54R -kaliiperia muun muassa jalkaväen konekivääreissä.

Näiden aseiden ja patruunoiden käytöstä luovutaan vähitellen, ampumatarvikevarastojen ja varaosien loppuessa. Uusia hankintoja ei näistä enää tehdä, puolustusvoimat kertoo.

ARMEIJA perustelee kaliiperinvaihtoa taistelukentän tarpeiden muuttumisella. Sekin vaikuttaa, että vanhan 7,62×39 -patruunan saatavuus on heikentynyt, kun Itä-Euroopankin maat ovat luopuneet sen käytöstä. Venäjäkin käyttää jo pienempikaliiperista versiota siitä.

Nykyinen RK62 painaa päivän patruuna-annoksen kanssa 8,9 kiloa. Uudella kevyemmällä aseella ja patruunoilla painoa säästyy puolustusvoimien arvion mukaan tästä jopa 3,5 kiloa.

PUOLUSTUSVOIMAT ei ole vielä tehnyt virallista hankintapäätöstä uudesta, 2030-luvulla käyttöön tulevasta Nato-kaliiperin rynnäkkökivääristä.

Todennäköisesti valinta osuu suomalais-italialaisen Sakon kehittämään AR-tyyliseen malliin, jota asevoimat on hankkinut jo pieniä määriä koekäyttöön. Aseen laajemmat kenttätestit alkavat joukko-osastoissa ensi vuonna.

Ruotsi valitsi jo suoraan saman Sakon rynnäkkökiväärin uudeksi palvelusaseekseen, ja maiden on ollut tarkoitus kehittää käsiasehankintojaan yhteistyönä.

KALIIPERIVAIHDON tiedotteessa puolustusvoimat kumoaa itse myös vanhan myyttinsä, jota ehdittiin toistella varusmieskoulutuksessa totena vuosikymmenten ajan.

Neuvostoliittolainen 7,62×39 oli muka suomalaisiin metsäisiin oloihin paljon länsimaisia kaliipereita parempi, koska sen luoti ei muuttaisi suuntaansa risuihin osuessaan.

– Luodin suuntavakaudessa (”risuherkkyys”) nykyisen ja uuden kaliiperin ampumatarvikkeilla ei ole merkittävää eroa, puolustusvoimat paljastaa nyt tiedotteessa.