Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super kertoo saavansa jäseniltään runsaasti yhteydenottoja iäkkäiden yhteisöllisestä asumisesta.

Hyvinvointialueilla iäkkäiden ympärivuorokautista palveluasumista on Superin mukaan muutettu yhteisölliseksi asumiseksi riippumatta asiakkaiden hoitoisuudesta. Samalla ympärivuorokautisen hoidon tarve on yhteisöllisessä asumisessa korvattu kotihoidon ympärivuorokautisilla käynneillä. Superin saamat yhteydenotot ovat koskeneet erityisesti asiakasturvallisuutta ja palveluiden laatua tällaisissa tilanteissa.

– Iäkkäiden yhteisölliseen asumiseen tulee saada laatua ja turvallisuutta. Nykyinen tilanne on myös lisännyt näiden työyhteisöjen hoitajien eettistä kuormitusta. Siksi olemme liittona pyytäneet, että hyvinvointialueita ohjataan asiassa, Superin puheenjohtaja Päivi Inberg sanoo tiedoteessa.

Hyvinvointialueen on lain mukaan järjestettävä iäkkäälle henkilölle laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka ovat hänen tarpeisiinsa nähden oikea-aikaisia ja riittäviä. Palvelut on lisäksi toteutettava siten, että ne tukevat henkilön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta.

– Nyt muodostuneessa tilanteessa on epäselvää, miten asiakaskriteerit määräytyvät kotihoidon, yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen asumisen välillä. Tämä on johtanut ikääntyvien epätasa-arvoiseen kohteluun ja eriarvoiseen palveluiden laatuun hyvinvointialueiden välillä ja jopa hyvinvointialueiden sisällä, Super kertoo tiedotteessa.

KIRJEISSÄÄN (ks. tiedotteen liitteet) STM:lle ja Valviralle Super antaa esimerkkejä ongelmallisista tilanteista.

Ensimmäisessä esimerkissä ympärivuorokautinen palveluasuminen on muutettu yhteisölliseksi asumiseksi. Asukkaita on 26, joista vain 10 syö itsenäisesti. Osa asukkaista on kykenemättömiä liikkumaan itse ja heitä avustetaan nostolaitteella. Kaikki eivät kykene hälyttämään apua turvarannekkeella.

Jossain taas ympätivuorokautinen palveluasuminen, terveyskeskusta tai toimistokiinteistö on muutettu yhteisölliseksi asumiseksi, mutta tilat eivät vastaa yhteisöllisen asumisen kriteereitä.

– Asunnoissa ei ole keittiötilaa tai keittiövarausta. Saniteettitilat ovat puutteelliset. Kiinteistössä ei ole tilaa, jossa olisi mahdollista järjestää sosiaalista kanssakäymistä edistävää toiminta, Super kertoo.

Super kertoo myös tilanteesta, jossa asukkaille ei tarjota lainkaan sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa, se on satunnaista ja sisällöltään jäsentymätöntä tai se perustuu vapaahtoistyöhön ja toteutuu tämän vuoksi sattumanvaraisesti.

Super kertoo, että jossakin yhteisöllinen asuminen on siirretty hyvinvointialueen organisaatiossa kotihoidosta asumispalveluihin.

– Näin saadaan laskettua palkkakustannuksia 136e/kk/lähihoitaja. Työ itsessään pysyy samana, mutta palkka on heikompi.