“Vanhustenhoidon arvostuksen puute näkyy tässäkin hallituksen esityksessä ja se, ettei vanhustenhoidon kriisiä edelleenkään täysin ymmärretä”, hän toteaa tiedotteessa.

Paavola muistuttaa, että minimihoitajamitoitus on säädetty lakiin. Syynä on hänen mukaansa se, että monessa yksikössä koulutettua hoitohenkilökuntaa on ollut täysin riittämättömästi eivätkä asiakkaat ole saaneet tarvitsemaansa ja heille luvattua palvelua.

“Myös asiakasturvallisuus on vaarantunut pahasti ja tilanne on edelleen vakava.”

“Tänä aikana ratkaisuja hoitajapulaan ei kuitenkaan ole edistetty lainkaan. Hoitajat ovat jälleen joustaneet, eikä työnantajalle kohdisteta velvollisuutta huolehtia riittävästä asiakasturvallisuudesta ja samalla myös työturvallisuudesta.”

“Hoitoalan ja vanhustenhoidon veto- ja pitovoiman kannalta jokainen askel, joka vie 0,7 henkilöstömitoituksen toteutumista kauemmas, on huono.”

PAAVOLAN MUKAAN hoitajamitoitus kärsii myös siitä, mikäli koulutetut hoitajat joutuvat edelleen tekemään tukitöitä.

“Näin tapahtuu liian usein edelleen monissa paikoissa, Paavola sanoo. Lain tarkoituksena on, että hoitajat voivat keskittyä hoitotyöhön tukitöiden sijaan. Tämä on tärkeää hoidon laadun ja myös työhyvinvoinnin kannalta.”

Paavola toteaa, että vanhustenhoidon kriisin korjaaminen edellyttää sitä, että vanhustenhoidossa on riittävästi koulutettua hoitohenkilökuntaa.

“Se vaatii myös muuta kuin sitovan henkilöstömitoituksen. Se vaatii koko yhteiskunnan arvojen muutosta.”