Hän jatkaa, että hoitajapula heikentää palvelujen saatavuutta ja hoitajien jaksamista sekä koronakriisistä selviämistä, joten haaste on kaikkien toimijoiden yhteinen.

Vaikka työmarkkinaosapuolten tehtävä on neuvotella ja sopia palkoista ja muista työsuhteen ehdoista, on maan hallituksen Paavolan mukaan kannettava oma vastuunsa yhteiskunnallisesti kriittisten toimintojen turvaamisessa.

– Valtion on kohdennettava rahaa hoitajapulan taltuttamiseen, Paavola vaatii.

Paavolan mukaan hoitajapula alkaa olla siinä pisteessä, että pian sen ratkaiseminen on mahdotonta.

– Tässä on nyt puolitoista vuotta mennyt koronapandemiassa ja kaikki ovat varmasti tietoisia, miten kovasti se on kuormittanut etenkin hoitohenkilökuntaa kaikkialla sote-sektorilla. Yhtälö, jossa henkilökunta joustaa ja joustaa, ei toimi äärimmäisyyksiin asti ja lakipiste on nyt saavutettu.

– SuPer on jo yli 15 vuotta kertonut poliittisille päättäjille, että tutkinnon suorittaneet hoitajat äänestävät jaloillaan, jollei työtä tehdä houkuttelevammaksi ja työn määrää kohtuulliseksi. Lakiin kirjattu hoitohenkilöstön minimimitoitus vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon on hyvä alku, mutta se ei vielä riitä.

Paavolan mukaan suurin ongelma on nyt tutkinnon suorittaneen hoitohenkilöstön puute.

– Epäkohtiin olisi pitänyt puuttua paljon aikaisemmin. Vaalien alla äänestäjät ja ehdokkaat painottavat aina sote-palvelujen merkitystä mutta päättäjien lupaukset unohtuvat pian. Veroeuroja on suunnattava sote-palveluihin nykyistä enemmän, Paavola vaatii.

– Nyt kun hoitajavaje on totta ja pahenee, ei ole vara odotella ja katsoa mihin tämä johtaa. Hoitajapulaan on erittäin simppelit konstit, joista on kerrottu lukuisia kertoja: työnkuva, työmäärä ja palkka. Hoitajapulan korjaaminen on kiinni siitä, mihin yhteiskunnassa ja politiikassa halutaan panostaa, Paavola päättää tiedotteessa.

SuPeriin kuuluu noin 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.