Hänen mukaansa hoitajapula uhkaa kansalaisten perusoikeuksien toteutumista ja kuormittaa henkilöstöä.

Paavola sanoo tiedotteessa, että alan vetovoimaa tulee merkittävästi kohentaa parantamalla palkkausta ja työoloja. Superin mukaan vaihtoehtoja ei ole, ja valtion on osallistuttava kustannuksiin.

– Emme voi ajatella, että Suomella ei ole varaa hoitaa kansalaisiaan jatkossa. Rahaa on suunnattava sote-sektorille eikä sosiaalihuolto, esimerkiksi vanhustenhoito, saa jäädä vähemmälle huomiolle, Paavola vaatii.

– Nämä palvelut mahdollistavat kuitenkin monen kansalaisen työssäkäynnin, vientiteollisuuden toiminnan ja talouskasvun. Hyvinvointipalveluiden merkitys tulee ymmärtää ja myös huolehtia siitä, että meillä on riittävästi ammattilaisia toteuttamassa näitä palveluita. Osaaminen, turvallisuus sekä palveluiden ja henkilökunnan saatavuus ovat ydinkysymyksiä. Niiden turvaamisen tulee olla valtion budjetin kärjessä.

Paavola toteaa, että hoitajat kokevat työnsä merkitykselliseksi ja moni haluaisi jäädä alalle, mutta työn tekeminen on ollut jo kauan lähes mahdotonta. Työmäärä ja työn kuormittavuus sekä pieni palkka eivät mahdollista alalla pysymistä.

– Terveydenhuollon ammattilaisia on hoitoalan ulkopuolella ja muissa tehtävissä useita tuhansia. Jos työolot ja palkkaus saadaan kuntoon, osa heistä on valmis harkitsemaan paluuta.

Hoitajapula koettelee Suomea kaikkialla ja kaikilla sektoreilla. Vanhustenhoidossa tilanne on ollut jo pitkään kriittinen ja pian olemme tilanteessa, jossa omaiset joutuvat hoitamaan ikääntyneet läheiset kotonaan. Tämä vaikuttaa työelämään ja työssäkäynnin mahdollisuuksiin hyvinkin laajasti.

– Vanhustenhoidon arvostus on maassamme surullisella tasolla ja sen nostamiseen tarvitaan rohkeita ratkaisuja ja valtiolta korvamerkittyä rahaa, Paavola jatkaa Superin tiedotteessa.

Super vaatii myös pakollisia, valtakunnallisia soveltuvuuskokeita lähihoitajakoulutukseen.