Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Supo: Venäjä voisi kiristää panttivangeilla myös Suomea

LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Länsimaiden ja Venäjän välinen suuri vankienvaihto elokuussa voi toimia ennakkotapauksena, joka kannustaa Venäjää kiristämään panttivangeilla myös jatkossa. Asiasta varoittaa suojelupoliisi (supo), jonka mukaan yksi mahdollinen kohde tällaiselle panttivankidiplomatialle voisi olla Suomi.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Venäjällä olevat ja sinne matkustavat suomalaiset olisivat näin vaarassa joutua vangeiksi, joita Venäjä voi käyttää pelinappuloina.

-  Venäjä on autoritaarinen valtio, joka käyttää panttivankidiplomatiaa, jonka tavoitteena on sille itselleen tärkeiden henkilöiden vapauttaminen vankeudesta. Tuore esimerkkihän meillä on tästä elokuun alusta. Tämä on todellinen ilmiö, ja uhka koskee myös Venäjällä olevia suomalaisia, sanoo STT:lle supon erikoistutkija Petteri Lalu.

Yksi Venäjää vaihdossa kiinnostava vanki Suomessa voisi olla Voislav Torden, joka otettiin kiinni Helsinki-Vantaan lentoasemalla viime vuoden heinäkuussa. Keskusrikospoliisi (KRP) tutkii Tordenia epäiltynä sotarikoksista Ukrainassa vuosina 2014-2015.

-  Jos Torden on Venäjän johdolle yhtä tärkeä kuin ne henkilöt, joita palautettiin Venäjälle elokuun vankienvaihdossa, niin minä en ainakaan näe, että Venäjällä olisi mitään pidäkkeitä siitä, etteikö se käyttäisi Suomea kohtaan panttivankidiplomatiaa. Supo varoitti uhkasta jo maaliskuussa, ja se ei ole ainakaan parempaan suuntaan kulkemassa tämän toteutuneen vanginvaihdon valossa, Lalu sanoo.

ULKOMINISTERIÖ on jo pitkään kehottanut suomalaisia välttämään kaikkea matkustamista Venäjälle muun muassa siksi, että Venäjällä myös ulkomaalaisia voidaan tuomita sakko- tai vankeusrangaistuksiin esimerkiksi asevoimien arvostelusta.

-  Meillä on se käsitys, että ne (suomalaiset), jotka tällä hetkellä Venäjälle matkustavat ja siellä oleskelevat, tiedostavat aika pitkälti nämä riskit, Lalu sanoo.

Elokuun alun suuressa vankienvaihdossa länsimaat vapauttivat kymmenen venäläistä ja Venäjä puolestaan vapautti yhteensä 16 vankia. Venäjältä vapautettujen joukossa oli useita venäläisiä oppositiohahmoja.

Myös Jan Petrovski -nimeä käyttänyt Torden on EU:n pakotelistalla. Pakoteperustelujen mukaan Torden on puolisotilaallisen ja uusnatsistisen Rusitsh-ryhmän perustajajäsen ja yksi sen komentajista. Tutkinnanjohtaja Olli Töyräs KRP:stä kertoi sähköpostitse STT:lle viime viikolla, että Tordeniin liittyvä esitutkinta on vielä kesken ja valmistuu arviolta lokakuun lopulla.

Rusitsh-ryhmä on viime aikoina esiintynyt otsikoissa Suomessa sen vuoksi, että ryhmä ilmoitti tukevansa Venäjän rajavartiostoa Suomen-vastaisen rajan partioinnissa. Ryhmän jäseninä esiintyneet ihmiset julkaisivat Telegramissa kuvia itsestään Viipurin seudulla.

SUPO ei avaa yksittäisiä ryhmiä koskevan oman tiedonhankintansa tuloksia julkisesti, mutta tutkijan mukaan julkisesti saatavilla olevasta tiedosta voi päätellä, että kyseessä on ryhmän julkisuustemppu. Lalun mukaan julkisten tietojen pohjalta jokainen voi kyllä itse arvioida, minkälainen uhka Suomelle ovat “muutama asemies poseeraamassa jossakin Viipurin alueella”.

Tutkijan mukaan Suomen rajavalvonta on ammattimaisesti hoidettua ja pienetkin rajanylitykset havaitaan nopeasti, kuten kävi Suomen puolelta Venäjällä käyneiden koululaisten kohdalla aiemmin tässä kuussa.

-  Kyllä minulla on vahva luotto siihen, että jos nämä viisi tai seitsemän kuvissa olevaa hiippailijaa Suomen rajan ylittävät, niin Suomen rajavartiolaitos sen homman pystyy hoitamaan.

Rusitsh-ryhmä on osallistunut taisteluihin Ukrainassa, ja sen on katsottu toimineen palkkasotilasyhtiö Wagnerin yhteydessä. Ryhmä tunnetaan erityisen julmista sotavankeja kohtaan tehdyistä sotarikoksista, Barents Observer kertoo.

VENÄJÄN propagandajulkaisuissa ja Kreml-mielisten bloggarien parissa on viime aikoina nostettu esiin tarkoitushakuiseen historiantulkintaan nojaavaa ajatusta “Vanhasta Suomesta”, kertoi Ilta-Sanomat viime viikolla. Tämän ajatuksen mukaan osa Kaakkois-Suomesta olisi historiallista venäläistä maata, jonka tsaari Aleksanteri I “lahjoitti” Suomen suuriruhtinaskunnalle Venäjän vallan aikaan.

Kremliä tukevien bloggarien kirjoituksissa on viljelty samantyyppistä retoriikkaa, jota Venäjällä on aiemmin käytetty Ukrainalle kuuluvasta Krimin niemimaasta, jonka Venäjä miehitti vuonna 2014. Kirjoitusten mukaan Venäjä voisi oikeutetusti palauttaa itselleen Suomeen nykyisin kuuluvat Vanhan Suomen alueet eli käytännössä Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat.

Supo ei avaa STT:lle sitä, onko se havainnut Venäjän suunnalta erityistä mielenkiintoa juuri näihin alueisiin.

-  Yleisesti Venäjällä on paljon tällaista ajattelua, jonka mukaan sen tulisi palautella historiallisia alueitaan. Pohjimmiltaan siinä on kysymys Venäjän uuskolonialismista, supon Lalu sanoo.

LALU huomauttaa kuitenkin, että Ukrainan kohdalla tämäntyyppistä retoriikkaa on kuultu Kremlin ylimpien päättäjien kuten itsevaltaisen presidentti Vladimir Putinin taholta, ei vain epämääräisistä blogeista.

-  (Ukrainan kohdalla) viimeinen varoitusmerkkihän oli se Putinin kesällä 2021 kirjoittama artikkeli Venäjän ja Ukrainan kansojen historiallisesta yhteydestä, eli se on tullut suoraan valtiojohdon suusta. — Eli pitäisi katsoa myös sitä, kuka puhuu ja mikä on yleisö. Ei Suomenkaan virallisia kantoja lueta Mäntyniemi-mielisiltä bloggareilta, vaan ne pitää lukea valtiojohdolta, Lalu sanoo.

Lalun mukaan kirjoittelu Vanhasta Suomesta on suunnattu ensisijaisesti venäläiselle yleisölle, ja se voidaan hänen mukaansa nähdä osana laajempaa kampanjaa, jossa mielikuvia Suomesta on Venäjällä viety kielteisempään suuntaan.

-  Tähän samaan sarjaan liittyvät nämä Suomea koskevat oikeudenkäynnit, joita on käyty Karjalassa sotarikoksista, eli on nostettu esiin vanhoja 1940-luvun asioita, Lalu sanoo.

Venäjän viestinnän todennäköisenä tavoitteena supon tutkijan mukaan on vakuuttaa Pietarin seudulla ja Venäjän Karjalassa asuvia sekä Suomen puolella matkustelleita venäläisiä siitä, että Suomi on nyt vihollinen.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE