– STTK ei hyväksy palkkamonttulakia. Se pyrkii sementoimaan nais- ja miesvaltaisten alojen välisen palkkaepätasa-arvon. Tämä on suorastaan häpeällistä tasa-arvon mallimaana juhlapuheissa pullistelevalle Suomelle, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo tiedotteessa.

STTK laskee vuosittain naisten palkkapäivän, joka kertoo milloin naisten palkanmaksu kunakin vuonna laskennallisesti päättyy. Tänä vuonna naisten palkanmaksu päättyi 5. marraskuuta, jolloin naisten ansiot olivat 84,7 prosenttia miesten ansioista.

STTK:n mukaan nopeassa tahdissa läpi runnottu vientimalli rapauttaa suomalaista sopimusjärjestelmää ja myös sovitteluinstituution puolueettomuuden.

JYTYN puheenjohtajan Jonna Voiman mielestä vientimallilaki romuttaa palkkatasa-arvon eteen tehdyn työn.

Jyty on naisvaltaisten alojen liitto. Sen jäsenet työskentelevät kunta-alalla, hyvinvointialueilla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Sen suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus.

Jyty muistuttaa, että kunta- ja hyvinvointialan vuoden 2022 sopimusratkaisujen on esimerkiksi arvioitu kaventavan naisten ja miesten palkkaeroa lähes 1,8 prosenttiyksikköä.

– On epätodennäköistä, että tällaisiin sopimuksiin jatkossa päästään, kun sovittelijan kädet on sidottu vientialojen palkkaratkaisuun, Voima toteaa.

Voiman mielestä eduskunnan päätös kertoo karua kieltä siitä, kuinka maan poliittiset päättäjät suhtautuvat palkkatasa-arvon ja samapalkkaisuuden edistämiseen. Hän huomauttaa, että hallituksen tavoitteena on kaventaa sukupuolten välistä palkkaeroa, mutta päätökset sotivat tavoitetta vastaan.

– Tämä on surullinen päivä monelle matalapalkka-alalla työskentelevälle, Voima sanoo.

STTK:N Antti Palola sanoo lakihankkeen valmistelun olleen kehnoa. STTK arvioi, että sääntely on jatkossa vielä sekavampaa kuin aiemmin, koska säännökset ja perustelut eivät täysin vastaa toisiaan. Perusteluilla pyritään lainsäädäntöön, jota ei voi säädöstasolla tehdä kansainvälisten sopimusten vuoksi.

Myönteistä STTK:n mielestä sen sijaan on, että valiokuntakäsittelyssä huomioitiin tasa-arvon edistämisvelvollisuus.

– Sekavasta sääntelystä huolimatta valtakunnansovittelijan on viranomaisena huomioitava sovittelussa tasa-arvon edistämisvelvollisuus.