Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

“Suureen paniikkiin ei ole syytä” – tämä tiedetään nyt Suomen ensimmäisestä apinarokkoepäilystä

LEHTIKUVA / SILJA-RIIKKA SEPPÄLÄ

Suomessa on hyvin todennäköisesti todettu ensimmäinen apinarokkotartunta, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) kertoo tiedotteessaan.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Husin mukaan mahdollinen tartunta on todettu Euroopassa matkustaneella miehellä tänään.

Sairaanhoitopiiri kertoo, että miehen tartunta on varmistettu orthopox-ryhmään kuuluvan viruksen aiheuttamaksi. Apina- ja isorokkovirukset kuuluvat orthopox-virusten joukkoon. Husin mukaan mies on kotihoidossa ja hänellä on korkea kuume sekä rakkuloita. Muutoin miehen vointi on sairaanhoitopiirin mukaan hyvä.

Husin infektiosairauksien ylilääkärin Asko Järvisen mukaan mies asuu Husin alueella. Järvinen ei usko, että miehen mahdollisesta apinarokkotartunnasta seuraa muita tartuntoja.

-  Hänellä on ollut hyvin niukasti kontakteja muihin ihmisiin. Tämän hetken tietojen perusteella emme oleta, että tästä seuraisi muita tartuntoja, Järvinen sanoo STT:lle.

-  Miehen kanssa lähikontaktissa olleet muutamat henkilöt on tavoitettu ja ohjeistettu (tartunnan leviämisen estämiseksi).

Lopullinen varmistus mahdollisesta apinarokkotartunnasta saadaan tällä tietoa loppuviikosta, kun näytteen sekvensointi valmistuu, tiedotteessa sanotaan. Järvinen itse pitää lähes varmana, että miehen tartunnassa on kyse apinarokosta.

-  Pidän hyvin todennäköisenä, kun potilaan rakkulanesteestä on orthopox-ryhmän virus todettu, että tämä olisi apinarokkoa. En odota yllätyksiä.

Tapauksia raportoitu Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa

Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on todettu viime viikkojen aikana useita kymmeniä apinarokkotapauksia, Husin tiedotteessa todetaan. Tartuntoja on todettu ihmisillä, jotka eivät ole matkustaneet alueilla, joissa apinarokkoa tavallisesti esiintyy.

Apinarokkoa aiheuttavaa virusta esiintyy pääasiassa Länsi- ja Keski-Afrikassa. Tartunnat saaneet ihmiset ovat tavallisesti olleet tekemisissä villieläinten kanssa. Taudin tarttuminen ihmisestä toiseen on ollut harvinaista, tiedotteessa sanotaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan nykyiseen epidemiaan liittyviä apinarokkotapauksia on todettu Afrikan ulkopuolella tähän mennessä noin 120.

Ylilääkäri Järvisen mukaan ihmisillä ei ole kuitenkaan syytä huoleen. Esimerkiksi koronaan verrattuna apinarokko tarttuu huomattavasti vaisummin ja tarvitsee tarttuakseen paljon läheisempää kontaktia, Järvinen sanoo.

-  Tällä hetkellä ei ole mitään viitteitä, että apinarokosta tulisi laajempi koko väestöä uhkaava tartuntatauti. Suureen paniikkiin ei ole syytä.

-  Apinarokkoa on ollut Afrikan maissa hyvin pitkään, eikä se ole synnyttänyt siellä laajoja ihmisten välisiä tartuntaketjuja. Alustavien tietojen mukaan (länsimaissa nyt levinnyt) virus ei ole muuttunut.

THL:n mukaan apinarokossa rakkuloita voi esiintyä nykyisessä tautimuodossa myös sukuelimissä. Siksi tauti tarttuu myös seksitaudin tavoin. Esimerkiksi Belgiassa viimeaikaisia tautitapauksia on yhdistetty fetissifestivaaleihin.

-  Tartunnat ovat levinneet hyvin läheisissä kontakteissa ja kohtalaisen suppeissa piireissä. Näyttää siltä, että iso osa tapauksista on liittynyt miesten väliseen seksiin, Järvinen sanoo.

Apinarokko kuuluu rokkovirusten sukuun. Muita rokkovirustauteja ovat esimerkiksi isorokko ja lehmärokko. Isorokkorokotteen saaneilla ihmisillä voi olla vielä jonkin verran suojaa apinarokkovirusta vastaan. Rokotetta ei ole kuitenkaan annettu Suomessa 1970-luvun jälkeen.

Tauti paranee tavallisesti itsestään

THL:n mukaan apinarokon tyypillisin oire on iholle ilmestyvät rakkulat, joita voi esiintyä esimerkiksi kasvoissa, raajoissa, muualla kehossa ja sukuelimissä.

Rakkuloiden sisällä on tartuntakykyistä virusta, joka voi tarttua ihmisestä toiseen limakalvojen tai rikkinäisen ihon kautta. Muita sairauden ensioireita voivat olla kuume, päänsärky, turvonneet imusolmukkeet ja lihaskivut. THL:n mukaan taudin itämisaika on tyypillisesti yhdestä kahteen viikkoa.

Järvinen ei osaa varmaksi sanoa, miksi apinarokko on alkanut levitä juuri nyt. Hän kuitenkin epäilee, että kyse on epäonnisesta sattumasta.

-  Joku on onnistunut saamaan taudin ja kyennyt levittämään sitä juuri tartuttavuusaikana useampaan ihmiseen.

-  Tässä on ollut ilmeisesti tartunnalle otollista käyttäytymistä, ja poikkeuksellinen tartuntaketju on syntynyt.

Järvisen mukaan toistaiseksi ei ole varmaa, voiko apinarokko tarttua myös taudin itämisaikana. Hän viittaa jälleen Afrikan esimerkkiin ja toteaa, että oireettoman tartunnan riski on todennäköisesti hyvin matala.

-  Tähän viittaa se, että tautia on esiintynyt siellä pitkään eikä tartuntaketjuja ihmisten välille ole tullut.

Husin tiedotteessa sanotaan, että apinarokon hoito on oireenmukaista ja tauti paranee tavallisesti itsestään muutamassa viikossa. Vakavat taudinkuvat ovat kuitenkin mahdollisia erityisesti ihmisillä, joiden vastustuskyky on esimerkiksi muun sairauden vuoksi heikentynyt.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE