Älylaitteissa käytetään kuitenkin monia harvinaisia metalleja, joiden louhinta, käyttö ja kierrätys aiheuttavat merkittäviä ympäristövaikutuksia ja haasteita

Geologian tutkimuskeskus (GTK) toteaa, että laitteissa käytetyt raaka-aineet on hankala saada uuteen käyttöön, koska määrät ovat pieniä eikä laitteita ei ole suunniteltu kierrätettäviksi.

Syke, GTK, Teknologian tutkimuskeskus VTT tutkivat digitalisaation luonnonvaratarpeita Sitran rahoittamassa hankkeessa.

-  Yhteen laitteeseen tarvitaan kymmeniä mineraaleja ja metalleja, mutta useita niistä hyvin pieniä määriä. Tämä hankaloittaa niiden kierrätystä ja uudelleenkäyttöä, sanoo GTK:n erikoisasiantuntija Toni Eerola tiedotteessa.

Yleistä on, että älylaitetta käytetään 2-3 vuotta, minkä jälkeen se vaihdetaan uuteen, vaikka vanha vielä toimisikin.

-  Kierrätettävyys tulee ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa valmistamalla metalliseoksia, joista myöhemmin saadaan metallit eroteltua kierrätykseen. Luonnollisesti tärkeää on myös, että itse laitetta voidaan käyttää mahdollisimman pitkään ja se olisi myös korjattavissa, Eerola sanoo.

Elektronisten laitteiden määrä on kasvussa. Tutkimuksen mukaan eurooppalaisessa kotitaloudessa on keskimäärin 72 sähkö- ja elektroniikkalaitetta, joista 11 on rikki tai muuten pois käytöstä.

Syken erikoistutkija Susanna Horn toteaa, että haastattelututkimuksen perusteella kuluttajat kysyvät varsin harvoin puhelimen valmistajan tai raaka-ainetoimittajien vastuullisuudesta, vaikka kysymykset ovat olleet paljon esillä julkisuudessa. Monet kyselivät kuitenkin laitteen elinkaaresta ja korjattavuudesta sekä akun elinkaaren pituudesta ja vaihdettavuudesta. Samalla kiinnostus hankkia käytettyjä laitteita on kasvussa.

Vastauksissa korostuivat taloudelliset hyödyt, eivät ensisijaisesti ympäristökysymykset. Trendi on kuitenkin lupaava, sillä nämä tekijät parantavat myös älylaitteiden elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia, Horn sanoi.

-  Elektroniikassa pätee yhä tietty kognitiivinen dissonanssi, joka tarkoittaa, että vaikka käyttäjät ovat tietoisia laitteisiin liittyvistä vastuullisuusongelmista, ne eivät vaikuta ostopäätöksiin, Horn sanoo tiedotteessa.

Tämä voi Hornin mukaan johtua kokonaiskuvan ja tiedon puuttumisesta esimerkiksi siitä, mitkä elinkaaren vaiheet vaikuttavat ympäristöön eniten, kuinka mitata sosiaalisia vaikutuksia, mikä on yksittäisten valmistajien kestävyysväitteiden läpinäkyvyys ja luotettavuus ja ennen kaikkea se, miten paljon omilla päätöksillään näihin voi vaikuttaa.