Osassa sairaaloista synnytysosastot ruuhkautuvat nykyisin ajoittain.

-  Sitä, milloin synnytys alkaa käynnistyä, ei voi ennakoida kovin hyvin. Siksi tulee joillekin päiville ruuhkahuippuja. Kyllä ruuhkapäivät ovat varmaankin lisääntyneet meillä Lohjan seudun synnyttäjien tultua tänne, myöntää ylihoitaja Teija Kättö Husin Naistenklinikalta Helsingistä.

Hus-yhtymä järjestää erikoissairaanhoidon Uudenmaan alueella.

-  Yksittäistä Jorvin tapausta en lähde tässä kommentoimaan. Yleisellä tasolla voin sanoa, että tätä varten meillä on puhelinpalvelu, jonka kautta synnyttäjä voi keskustella kätilön kanssa siitä, miten se synnytys on edistymässä, Kättö lisää.

Sairaalaverkon harventuminen ei ole aivan riskitöntä.

-  Jos kotoa on yli 35 kilometriä tai yli puolen tunnin matka synnytyssairaalaan, matkasynnytysten ja suunnittelemattomien kotisynnytysten määrä alkaa kasvaa, sanoo tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

VAIKKA synnyttäjän matka lähimpään sairaalaan on voinut kasvaa, Suomi on edelleen erittäin turvallinen maa, kun katsotaan vauvakuolleisuutta.

-  Suomi lukeutuu pienimmän lapsikuolleisuuden maihin yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Nyt joukkoon on noussut myös Viro, jonka luvut alkavat olla yhtä hyvät kuin Suomella, Gissler kertoo.

Suomessa kuolee noin neljä vauvaa kustakin tuhannesta syntyneestä lapsesta. Suurimmat kuolinsyyt ovat runsaasti ennenaikainen syntymä ja epämuodostumat eli jokin synnynnäinen vika tai vamma.

MAAILMAAN tulevien turvallisuutta on osaltaan lisännyt Suomessa se, että niin äidit kuin isät ovat entistä paremmin perehtyneet siihen, miten synnytykseen on syytä varautua ja mitä sen aikana tapahtuu.

-  Tietoisuus näistä asioista on kehittynyt varsin hyvin. Paitsi äidit, myös isäksi tulevat ovat nykyisin hyvin kartalla ja hankkivat tietoa esimerkiksi netin kautta. Silti yleensä jää jotain kysyttävääkin, varsinkin jos tulossa on ensimmäinen lapsi, arvioi apulaisylilääkäri Heli Backman Pohjois-Savon hyvinvointialueelta.

Onko silti joitain synnyttämiseen liittyviä asioita, joista suomalaisilla voi olla nykyäänkin vääriä käsityksiä?

-  Ehkä synnytyksen kesto ja keston arvaamattomuus voivat yllättää. Se saattaa viedä yli vuorokauden. Lyhyimmillään synnytys kestää alle 2-3 tuntia, jolloin puhutaan syöksysynnytyksestä.

SUOMI on ainakin puoliksi kiinni kesälomien aikaan. Synnytyssairaaloissa ei kuitenkaan tingitä työtiimin koosta.

-  Ei synnytysosastolle tule henkilökunnan kapeikkoja kesäaikaan. Synnytykset hoituvat kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä, ei siinä voi olla vajetta henkilöstössä. Synnytyspuolelle myös siirtyy kesällä resursseja muilta osastoilta. Voi siis sanoa, että synnytysosastoja priorisoidaan (asetetaan etusijalle), Backman vakuuttaa.

Hyvä valmius kesällä onkin tarpeen: nykyisin Suomessa syntyy eniten lapsia heinä- ja elokuussa.

-  Enää ei sen sijaan ole havaittavissa lasten syntymissä piikkiä ylöspäin maaliskuussa. Lapsia siis ehditään pistää alulle yhtä lailla muulloinkin kuin juhannuksena, täydentää osastonhoitaja Marjo Lyyra Husin Naistenklinikalta.

PALJONKO Suomessa on ollut viime vuosina keskimäärin matkasynnytyksiä? Entä paljonko meillä on tahattomia kotisynnytyksiä ja tarkoituksella kotona synnytettyjä vauvoja?

-  Suunniteltuja kotisynnytyksiä oli viime vuonna noin 150. Lisäksi oli yhteensä parisataa muuta sairaalan ulkopuolella tapahtunutta synnytystä. Näistä noin puolet oli matkasynnytyksiä ja puolet suunnittelemattomia kotisynnytyksiä, joissa ei ole edes ehditty lähteä kotoa matkalle sairaalaan, THL:n tutkimusprofessori Gissler ynnää.

Suunniteltujen kotisynnytysten määrä on kasvanut, vaikka se pieni edelleen onkin.

-  Niitä oli 1990-luvulla noin kymmenen vuodessa. Sen jälkeen on tullut saataville kotisynnytyksiä hoitavia kätilöitä.

Vertailukohdaksi voi ottaa sen, että Suomessa syntyy nykyisin vuosittain yhteensä noin 45  000 lasta.

Koska lähin sairaala voi olla synnyttäjälle melko kaukana, joillakin paikkakunnilla on otettu käyttöön potilashotelli. Sinne vauvaa odottava voi tulla hyvissä ajoin lähelle sairaalaa odottamaan synnytyksen käynnistymistä.

Esimerkiksi Oulussa pitkät etäisyydet näkyvät siinä, että kaupunkiin on toivottu potilashotellia, kertoo osastonhoitaja Marja Nevalainen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta (Pohde). Muun muassa Helsingissä on potilashotelli, joskin pääkaupungissa sitä käyttävät pääosin muut sairaalan asiakkaat kuin synnyttäjät.