Viime vuonna ulkomaalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,39, kun suomalaistaustaisilla naisilla luku oli 1,23. Ulkomaalaistaustaisten miesten kokonaishedelmällisyys oli puolestaan 1,21 ja suomalaistaustaisten 1,10.

Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta keskimäärin saisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Eri taustamaaryhmien syntyvyydessä on kuitenkin isoja eroja. Eri syntyperäisten naisten kokonaishedelmällisyys voi olla kaksi tai kolme lasta naista kohden.

Nordberg lisää, että ulkomaalaistaustaisissa on myös maaryhmiä, joissa naiset saavat keskimäärin alle yhden lapsen. Syntyvyys jää näin suomalaistaustaisia pienemmäksi.

- Esimerkiksi taustaltaan kiinalaisten, srilankalaisten ja eteläkorealaisten kokonaishedelmällisyys oli 0,6-0,9 lasta naista kohden vuosina 2020-2024, Nordberg kertoo.

Tilastokeskus julkisti ensimmäistä kertaa tietokannassaan miesten kokonaishedelmällisyysluvut sekä tietoa naisten ja miesten kokonaishedelmällisyysluvuista syntyperän mukaan.

ERITYISESTI ensimmäisen polven eli muualla syntyneiden maahanmuuttajien syntyvyys poikkeaa suomalaistaustaisista. Sen sijaan toisen polven eli Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten syntyvyys on hieman matalampaa ja lähempänä suomalaistaustaisia.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna 1,42, kun kaikkien ulkomaalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,39 lasta naista kohden. Samanlainen ero näkyy myös miesten kohdalla.

Laskua sukupolvien välillä on erityisesti niissä maaryhmissä, joissa syntyvyys on korkeaa ja joiden lähtövaltiossakin tyypillisesti on korkea syntyvyys.

- Esimerkiksi monella Afrikan maaryhmällä kokonaishedelmällisyys on reilusti yli kahden tai yli kolmen lapsen ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisilla. Toisella sukupolvella luku on pienempi, hieman yli kahden tai alle kolmen lapsen naista kohden, Nordberg kertoo.